Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: asenne

Avara vai ahdas argumentti?

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa vietettiin tänä sunnuntaina mikkelinpäivää. Se on päivä, jolloin kirkkoteksteissä viitataan enkeleihin.

Mitä näkyy peilistä? (Image by beasternchen from Pixabay)

En tiedä millaisia ajatuksia enkelit sinussa herättävät. Toiset pitävät heitä satuolentoina, toiset jopa palvovat heitä ja sitten on kaltaisiani ihmisiä, jotka suhtautuvat enkeleihin kuin mihinkä tahansa luomakunnan luotuun olentoon.

Uskot enkeleihin tai et, olet tavannut enkelin tai et – se ei tee enkeleistä olemattomia. He ovat ja toimivat sinun ajatuksistasi huolimatta. Suhtautumisesi heihin vaikuttaa vain siihen, miten heidät näet ja miten he vaikuttavat elämääsi silloin, kun tienne risteävät. Jos kiellät heidät; heidän tekonsa ovat sinulle sattumaa etkä heitä täten juuri näe.

Minä olen tavannut monenlaisia enkeleitä; ehkä osa heistä on ollut ihmisiä, mutta minulle jopa näiden ’ihmisenkelien’ …

Lisää...

Sydämen kyllyydestä…

Sunnuntain teema oli ”Laulu laululle”, mikä tietty olisi houkuttanut valitsemaan Laulujen laulun tekstin, mutta päädyin silti tähän tuttuun evankeliumitekstiin.

Sydämestä ihmisen pahuus nousee… (Image by 愚木混株 Cdd20 from Pixabay)

Evankeliumitekstissä Jeesus omalla tavallaan puhuu hänkin laulamisesta. Sanotaan, että laulut nousevat sydämestä ja toisaalta sanotaan, että ”sydämen kyllyydestä suu puhuu”. Totta ovat kumpikin, joten tähän voi sanoa, että myös, että ”kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”.

Tänään kysymme, mikä on sinun laulusi, mistä se kertoo, mistä se nousee ja kenelle sitä laulat?

Usein kuulee puhuttavan, kuin me ”elämme pahoja aikoja, Nooan päivät ovat tulleet, jne.” Tietystä kulmasta katsottuna tämä on tietty tottakin, sillä kyllähän pahuus lisääntyy maanpäällä (1. Moos. 6:5) ja Herran …

Lisää...

Meraki

Vincent van Gogh teki vuonna 1890 maalauksen, joka perustui hänen tekemäänsä varhaiseen litografiaan. Maalaus valmistui toukokuun alussa aikana, kun hän toipui vakavasta sairaudesta, joka kohta uusiutui noin kaksi kuukautta ennen kuolemaansa. Hänen kuolemansa on yleisesti tulkittu itsemurhaksi.

Trauernder alter Mann – Sureva vanha mies (Vincent van Gogh, 1890)

Maalauksen nimi on ”Trauernder alter Mann” eli ”Sureva vanha mies”. Van Gogh maalasi sen varsin tietoisena omasta hauraasta tilastaan ihmisenä. Hän kohtasi tuolloin kuolevaisuutensa ja ennen kaikkea sen, miten elämä riisuu ihmisen luuloistaan olla jotain erityistä. Kun katsoo taulua, ei ole lainkaan vaikea ajatella Van Goghin antaneen siihen itsestään kaiken sen elämän mitä hänessä oli jäljellä – ja siitä syntyi ”Sureva vanha mies”.

Taiteilija Van Gogh …

Lisää...

Jumalan katseen alla

Jokainen täällä maanpäällä kulkee elämänsä polun alati Jumalan katseen alla. Ei ole hetkeä, etteikö Luoja olisi läsnä. Toiselle ajatus Jumalan katseen alla elämisestä tuntuu kiusalliselta, kun taas toinen tuntee olonsa turvalliseksi.

Jumalan katseen alla (Kuva Jody Davis, Pixabay)

Toki on myös niin, että ajatus Jumalan katseen alla elämisestä vaihtelee tilanteittain. On hetkiä, kun tietoisuus hänen läsnäolostaan voimauttaa ja lohduttaa, kun taas toisinaan se jää vaivaamaan. Jälkimmäisen tapauksen piiriin kuulunee seuraava raamatunkohta.

”Ahas ei tehnyt sitä, mikä on oikein Herran, hänen Jumalansa, silmissä, niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli tehnyt.” (2. Kun. 16:2)

Vastaavia mainintoja jumalattomista kuninkaista on Kuninkaiden kirjassa lukuisia. Lukijan on helppo ohittaa nämä kohdat päänpuristuksella kauhistella kyseisen kuninkaan jumalattomuutta. Teemme sen tahattomasti.

Päivittelemme vaikkapa juuri Ahasin …

Lisää...

Miten päiväni väritän?

Elämä on kuin värityskirja. Jokainen päivä on värityskirjan lehti. Lehden sivulle on piirretty päivän ääriviivat, joita en voi suuremmin muuttaa. Kuva on valmis mutta tavallaan tyhjä. Siitä puuttuvat värit. Kuva odottaa minua – oman päiväni värittäjää.

Kirjan sivua väritän… (Kuva A_Different_Perspective, Pixabay)

Sanotaan, ettei ole kahta samanlaista päivää. Entä jos olisikin? Väritettyinä nekin olisivat erilaiset. Minkä tänään väritän täyteen iloa ja rakkautta, saisi ehkä jo huomenna synkemmät sävyt; identtiset ääriviivat, mutta kuva olisi eri värinen.

Miten valitsen tänään päiväni värittää? Etsinkö käsiini samat värit kuin eilen? Tai vuosi sitten? Miten värittäisin eilisen päivän tänään? Aika kultaa muistot – värittäisinkö menneen päivän aavistuksen kirkkaammin?

Entä miten väritän kuvan huomisesta? Niin, se sivu …

Lisää...