Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: anteeksianto

Elämän käyttöehdot

Vuosia ja taas vuosia sitten aikana, jolloin tein vielä papin työn ohessa ohjelmistosuunnittelijan työtä, minäkin hyödynsin monissa projekteissa SQLite nimistä kevyttä tiedostopohjaista vapaan lähdekoodin lisenssin tietokantamoottoria.

SQLite blessing – sinua siunaten…

Sen lähdekoodiin oli kirjoitettu varsin osuva ”SQLite Blessing” -nimellä tunnettu ohjelmistolisenssi. Normaalisti lisenssissä määritellään käyttöehdot tuotteelle, ohjelmistokirjastolle, rajapinnalle tai lähdekoodille. Tämä varsin laajalti käytetty yleishyödyllinen kirjasto puolestaan kantoi seuraavaa siunauksen nimellä olevaa ’lisenssiä’:

/* 2006 June 7
The author disclaims copyright to this source code.
In place of a legal notice, here is a blessing:
May you do good and not evil.*
May you find forgiveness for yourself and forgive others.
May you share freely, never taking more than you give.
*/

Tämä lisenssi on aiheuttanut usealle lainoppineelle …

Lisää...

Vaikeat ihmiset

Kirjassaan ”Jumala syytettyjen penkillä” C. S. Lewis kuvailee ihmisiä, joiden kanssa meillä saattaa olla vaikeuksia tulla toimeen.

Montakohan ’vaikeaa’ ihmistä mahtuu tähän joukkoon? (Image by Sidcley from Pixabay)

On realismia todeta, että meille jokaiselle riittää haasteellisia ihmissuhteita. Osa haasteista nousee erilaisuudesta, osa väärinkäsityksistä, osa omista kuvitelmistamme. Nousevat haasteet mistä tahansa, ne näyttäytyvät meille todellisina.

Eipä tarvitse elää kovinkaan pitkään huomatakseen, että tämän ongelman ratkaisu ei piile siinä, että vaikeat ihmiset pitäisi ’taikoa’ pois tai kuntoon. Tätä taustaa vasten Paavalin ohje kirjeessään Efeson seurakunnalle kääntää ’sielun kirurgin’ parantavan veitsen oikeaan suuntaan.

”Minä, joka olen Herran vuoksi vankina, kehotan teitä siis elämään saamanne kutsun arvoisesti, aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä. Auttakoon rakkaus teitä tulemaan toimeen keskenänne. Pyrkikää rauhan sitein …

Lisää...

Turvakaupunkini

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ”turvakaupunki”? Raamatunopettajana minulle tulee ensimmäiseksi mieleen Vanhan testamentin leeviläislaista teksti, jossa leeviläisille varatuista kaupungeista julistettiin osa erityisiksi ’turvakaupungeiksi’:

Tämä voisi olla ’turvakaupunki’… (Image by Siggy Nowak from Pixabay)

”Niistä kaupungeista, joita te annatte leeviläisille, on kuuden oltava turvakaupunkeja, joihin toisen ihmisen kuolemaan syyllistynyt voi paeta. Näiden lisäksi teidän tulee antaa leeviläisille neljäkymmentäkaksi muuta kaupunkia” (4. Moos. 35:6)

Tämä nyt ei tarkoita sitä, että muistaisin Raamatun läpikotaisin, kun tällainen assosiaatio syntyy. Se johtuu vain siitä, että se oli aikanaan minulle iso löydös pentateukkia tutkiessa. Mielestäni ’turvakaupunki’ on ollut hieno tapa turvata epäselvässä tilanteessa oikeus koston pelossa. Lisäksi turvakaupunki on myös loistava konkreettinen kuva Jumalamme kärsivällisestä asenteesta meitä kohtaan. Kun olemme tehneet väärin, meillä …

Lisää...

Jos joku teistä…

Aiheemme on tälläkin kertaa rukous. Se on aihe, jota kaikki pitävät tärkeänä, mutta samalla monet meistä joutuvat tunnustamaan heikkoutensa rukoilijoina. Toisaalta jos ihminen ei olisi heikko omassa voimassaan, niin saattaisipa rukoukset jäädä vieläkin harvemmiksi.

Rukous on Jumalan suuri ihme. (Kuva Gerd Altmann Pixabaystä)

Tuntuu siltä, että hyvästä yrityksestä huolimatta rukouksessa vietetty aika jää joko lyhyeksi tai huokaustemme sinnikkyydessä olisi edelleen parantamisen varaa.

Seuraavassa tutustumme esirukoukseen ja muutamiin sitä sivuavaan ongelmaan Jaakobin kirjeen tekstin johdattelemina. Teksti on todennäköisesti entuudestaan monelle tuttu, koska sitä siteerataan monesti saarnoissa, rukouskokouksissa ja laulunsanoissa.

Jos joku teistä kärsii, hän rukoilkoon; jos joku on hyvillä mielin, hän laulakoon kiitosvirsiä. Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon hän luokseen seurakunnan vanhimmat. Nämä voidelkoot hänet öljyllä Herran nimessä …

Lisää...

Irti vihasta

Sota on äärimmäinen esimerkki vihasta. Se on inhimillisen pahuuden ja vihan ’mestariteos’, koska se edustaa äärimmäistä pahuuden tekoa, mihin ihminen vihan vallassa kykenee. Sota on osoittanut, miten ihminen pystyy riistämään toiselta hengen pitäen tekoaan oikeutettuna.

Sodan hedelmää. Kaunista, eikö? (Kuva luxstorm Pixabaystä)

Sota sopii myös kuvaamaan prosessia, miten viha vaikuttaa ihmiseen ja heidän välillään. Sodan pitkittyessä sellaiset ihmiset, jotka elivät ennen sotaa normaalia elämää, kykenevät rintamalla julmuuksiin, joita he eivät olisi koskaan voineet kuvitella tekevänsä siviilissä. Herää kysymys, mikä saa heissä tämän muutoksen aikaan?

Monet sotilaat lähtevät rintamalle taistelemaan kunniakasta sotaa isänmaan ja vapauden puolesta, mutta kun sota on ohi, he tulevat takaisin muuttuneina monilla tavoin haavoitettuina ihmisinä. He ovat kohdanneet oman, toveriensa ja vihollisen pahuuden tavalla, jota he …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Seitsenkymmentäseitsemän kertainen

Pylvästaidetta Saint-Lazaren katedraalista. Kuva, kuinka Lamek vahingossa metsästysmatkalla surmaa Kainin.

Tämän ehkä hivenen erikoisen tekstin pariin minut johdatti metalliyhtye nimeltä ’Avenged Sevenfold’. Taisi kyseistä bändiä minulle ehdottaa YoutTube Musicin automaattinen soittolista. Bändin nimen vanhahtava englanninkieli muistutti minua vuonna 1611 käännetyn kuningas Jaakon käännöksen (KJV) sanoista:

If Cain shall be avenged sevenfold, truly Lamech seventy and sevenfold.(1. Moos. 4:24)

Ja sama suomeksi kuuluu siis näin:

Jos Kainin puolesta kostetaan seitsemästi, niin Lemekin puolesta seitsemänkymmentäseitsemän kertaa.(1. Moos. 4:24)

Nämä itsevarmat sanat lausui Lemek jo vedenpaisumusta edeltäneenä aikana. Lemek oli Kainin jälkeläinen viidennessä polvessa ja hänet muistetaan paitsi tästä uhoavasta lausahduksesta myös siitä, että hänet mainitaan ensimmäisenä moniavioisena Raamatun henkilönä.

Entä miksi sitten Lemekin …

Lisää...

Erehtyminen on inhimillistä

Kiirastorstain ilta on varsin tapahtumarikas, mitä tulee evankeliumien yhteiskertomukseen. Tekstini sijoittuu kiirastorstain ja pitkäperjantain väliseen yöhön. Se on keskeinen teksti, joka kuuluu pääsiäisenä muistettaviin tapahtumiin. Tällaisten tekstien ongelma on usein siinä, että ne luetaan pinnallisesti tai entuudestaan tutusta kulmasta paneutumatta tekstiin syvemmin.

Errare humanum est” eli ”erehtyminen on inhimillistä”.

Tänään yritän tarjoilla erilaisen näkökulman perjantaiyön tapahtumiin psalmin 33 päätössanojen sekä jo Jeesuksen aikana tunnetun latinankielisen lentävän lauseen näkökulmasta.

Erehtyminen on inhimillistä

Aloitetaan tuosta vanhasta latinankielisestä sanonnasta. Yleensä siitä kuulee vain alkuosan: ”Errare humanum est” eli ”erehtyminen on inhimillistä”. Sen näkee usein siteeratun Senecan (Lucius Annaeus Seneca) nimissä, mutta sanonta tuskin on hänen käsialaansa.

Sanontaa on siteerannut tekstissään myös kirkkoisä Hieronymus (347-420). Sanonta löytyy myös eri muodoissa …

Lisää...