Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: adventti

Joulun lahja vai suorite

Tänä vuonna sekä neljäs adventti että jouluaatto osuvat samalle sunnuntaille. Saanpa siis valita, kumpaa juhlaa nyt tällä tekstillä juhlistan. Valitsenpa nyt tekstin kirkkomme saarnakalenterin aattoillan teksteistä.

Hyvää joulua ja siunattua alkavaa vuotta!

Joulutekstit ovat usein varsin tuttuja niin puhujalle kuin kuulijallekin, mutta tällä kertaa teksteissä oli yksi, joka yllätti minut siinä, etten osannut ajatella sitä joulutekstiksi. Hetken sitä tutkittuani nimesin sen jouluevankeliumiksi Paavalin mukaan.

Ehkä se ei ole niitä kaikkein käytetyimpiä jouluillan tekstejä, mutta ainakin minulle se alkoi puhumaan vahvasti lahjasta ja sen vastaanottamisesta. Teksti on Paavalin kirjeestä Titukselle, sen toisen luvun lopusta (Tit. 2:11-14). Hän kirjoitti sen ohjeeksi Titukselle siitä, miten millaista evankeliumia hänen tulee Kreetan seurakunnissa julistaa. Paavali näet päättää tekstin sanoihin:

”Näin sinun tulee puhua, kehottaa …

Lisää...

Adventus, tulemus ja Herran päivä

Adventin sanotaan olevan joulun odottamisen aikaa. Ja kuin varkain tänään on jo koittanut toinen adventti. Minne se viikko meni? Toinen adventti otti ja saapui – osasit sitä odottaa tai et.

Nousu vai lasku? – Kas siinäpä kysymys. (Image by Pexels from Pixabay)

Meillä jokaisella on tapamme valmistautua jouluun. Toiset kiiruhtavat kuin juoksuradan viimeisellä kierroksella kellon soidessa, kunnes maalissa on aika hengähtää. Toiset puolestaan kulkevat adventin matkan lungimmin tasaiseen vauhtiin – jopa kiinnittämättä siihen edes huomiota – ja pysähtyvät hekin joulunviettoon. Joulu tulee – odotti sitä tai ei.

Adventin sanotaan olevan joulun odottamista ja siihen valmistautumista. Silti sana ’adventti’ ei tarkoita odottamista. Sana on kulkeutunut meille ruotsin kielen kautta latinasta, jossa ’adventus’ tarkoittaa tulemista – Adventus Domini – Kristuksen tuloa …

Lisää...

Hämmentävä toivomme

Adventin ajan alku, eli kirkkovuoden ensimmäinen sunnuntai muistuttaa meitä, ettei Jumala ole kaukana yhdestäkään meistä.

Kilo katoavaa vai katoamatonta? (Image by Anja from Pixabay)

Adventti julistaa pelastuksen uutta aikaa. Hoosiannaa laulaen tervehdimme Jeesusta Kuninkaanamme ja iloitsemme, että hän on tullut ja vapauttanut meidät yhteyteen Jumalan ja toistemme kanssa. Puhumme uuden ajan alusta, johon liitämme katoamattomuuden ja ikuisuuden. Puhumme toivosta, toisaalta puhumme siitä, minkä olemme jo Kristuksessa saaneet. Lienee siis paikallaan puhua hämmentävästä toivosta.

Hämmentävää ihmisen näkökulmasta on adventin puhe katoavaisuudesta ja katoamattomuudesta. Johdatan sinut tähän teemaan siteeraamalla vanhaa uutisartikkelia.

Vanhoja uutisia on näet mielenkiintoista lukea. Se on kuin katsoisi tätä nykyhetkeä Jumalan silmin. Luin aikanaan näköispainoksia Toisen Maailmansodan ajalta ja juurin ennen talvisodan alkua.Oli hämmentävää lukea kuinka ihmiset elivät …

Lisää...

Olkaa kärsivälliset

Kolmannen adventin teksteistä Jaakobin kirjeen näkökulma Herran tulemisen odottamiseen puhuu kärsivällisyydestä. Teksti sopii varsin hyvin meillä tämän ajan kärsimättömille ihmisille. Käydään sisään tekstiin kirjailija Leo Tolstoin johdattamana.

Kolmannen adventin kynttilä kärsivällisyydestä. (Kuva Myriams-Fotos Pixabaystä)

Leo Tolstoi (1828-1910) on yksi venäläisen kirjallisuuden tunnetuimmista vaikuttajista. Kuka nyt ei tuntisi nimeltä hänen suurteoksiaan, kuten Anna Karenina sekä Sota ja rauha. Etenkin jälkimmäinen historiallinen puolitoista tuhat sivuinen suurteos satoine henkilöhahmoineen kuuluu ehdottomasti maailmankirjallisuuden eliittiin.

Vaikka monen mielestä pelkästään jo tekona Sota ja rauha -teoksen lukeminen sopii esimerkiksi teemaan kärsivällisyydestä, valitsin esimerkin toisaalta Tolstoin tuotannosta. Tolstoi puki ajatuksiaan myös lyhyempään muotoon eli aforismeiksi. Kärsivällisyyden hyveestä hän kirjoittaa näin:

Kaikkein voimakkaimmat soturit ovat kärsivällisyys ja aika.

Kärsivällisyys ja aika kulkevat käsi kädessä. Ilman …

Lisää...

Kristus – Joulun kirkas tähti!

Neljäs adventtisunnuntai on nimeltään ”pyhä adventti” (latinaksi ”Adventus sanctificationis”). Vanhoissa kirkoissa neljäs adventti on omistettu Herramme Jeesuksen äidille, Marialle, kuten on tehty myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tämän vuosituhannen alusta alkaen.

Joulun tähti. (Kuva Gerhard G., Pixabay)

Maria muistuttaa joulunvietossa erityisesti äidinrakkaudesta, minkä vuoksi neljättä adventtikynttilää nimitetäänkin rakkauden kynttiläksi. Kun sytytämme viimeisen adventtikynttilän, se muistuttaa Jumalan rakkauden ja ihmisen rakkauden valtavasta laadullisesta erosta. Vertaamme Jumalan ja ihmisen rakkautta toisiinsa millä laatukriteerillä tahansa, jää ihmisen rakkaus aina vajaaksi, vaikka sitten puhuisimme jopa äidinrakkauden kaltaisesta kestävästä rakkaudesta.

Neljäs adventtikynttilä muistuttaa aikaisempien kynttilöiden tavoin meitä joulusta valon juhlana. Se on ’viimeinen valo’, jonka me ihmiset sytytämme joulun odotuksen merkiksi. Seuraavan valon sytyttää jouluna itse Jumala, kun hän antaa …

Lisää...

Uudeksi luodut

Joulunajan aloittaa adventin aika, joka kestää aina neljän sunnuntain yli. Jokaisella adventtisunnuntailla on oma aiheensa: nöyrtymisen-, kunnian- ja hengen adventit sekä neljäs pyhä adventti.

Adventin kynttilä. (Kuva congerdesign, Pixabay)

Kaikkia neljää adventtia yhdistää kuitenkin sama teema Herran Jeesuksen toisesta tulemuksesta – tarkoittaahan sana ’adventti’ (latinan ”adventus Domini”) Herran saapumista ja tulemista. Ensimmäinen adventtisunnuntai muistuttaa seurakuntaa siitä, ettei Jumala ei ole kaukana meistä, vaan hän lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan.

Pelastuksen uusi aika on jo tänään – se on Herra Jeesus Kristus meissä. Siitä huolimatta pelastuksen uusi aika antaa yhä odottaa tulemistaan täydessä kirkkaudessa. Se, että tämänkin armon vuoden 2010 adventtina katsomme yhä eteenpäin Herran Jeesuksen toiseen tulemiseen pelastuksen päivänä, on Jumalan suurta armoa ihmiskunnalle. …

Lisää...

Valmistamisen aikaa

Adventtina muistutamme toisiamme siitä, että seurakunta elää odotuksessa. Ihmisen näkökulmasta odotammeajan kulumista ja juhlan alkua. Odotus on valmistautumisen aikaa; adventti valmistaa ihmisen kohtaamaan juhlan siinä missä hän puolestaan valmistaa kotinsa ja kalenterinsa joulunpyhiksi.

Adventin odotus on elävä vertaus ja esimerkki siitä, millä tavoin odotus valmistaa siihen, mitä odotetaan. Jumalan näkökulmasta odottaminen ei ole määrähetkien odottamista; se on valmistamista. Jumala ei ’odota’; hän valmistaa. Jumala ei katso ’oikeaa hetkeä’ kalenterista; hän katsoo ’valmiutta’.

Profeetta Malakia (Duccio di Buoninsegna)

Jumalan aika tässä merkityksessä ei ole meidän mittaamaamme ’kronos’ -aikaa, vaan ’kairos’ -aikaa. ’Kairos’-aika ei ole määrämittaista, kuten kellon osoittama ’kronos’-aika. ’Kairos’-aikaa ei mitata hetkissä, vaan laadussa. Kun ’kairos’-ajan viisari nytkähtää eteenpäin, se merkitsee siirtymistä laadullisesti uuteen aikaan.

Adventin odottamisen kuvassa ei ole …

Lisää...