Tänään ikkunata näkyvä talvinen maisema kaikessa kauneudessaan aiheutti mielessäni pienen ajatusmatkan reilun vuosikymmenen taakse, kun Italian matkalla poikkesimme nopeasti Milanossa. Turistikaupungin keskusaukio täyttyi monenlaisesta osaajasta, jotka kaikki tarjosivat vastinetta rahoilleni.

Yhdenlainen karikatyyri. (Kuva 愚木混株 Cdd20 Pixabaystä)

Siellä oli taiteilijoita, jotka piirsivät odottaessa karikatyyreja ihmisistä. Karikatyyri on sellainen tarkoituksellisesti liioiteltu kuva, jolla kiinnitetään huomio henkilön johonkin ominaisuuteen tai toimintaan. Tällainen katutaiteilijan luoma kuva keskittyy yleensä joihinkin ilmeisiin piirteisiin henkilön olemuksessa ja ulkoasussa.

Heidän piirroksensa huvittavat meitä, koska ne liioittelevat yhtä tai useampaa fyysistä piirrettämme tavalla, joka on tunnistettava mutta hauska. Ne ovat sellaisia kepeitä kuvauksia, sillä kuka nyt itsestään haluaisi maalattavan jotain sellaista, että siitä mielensä pahoittaisi.

Jos taiteilija tuntee kohteensa paremmin – esimerkiksi henkilökohtaisesti tai henkilön historiasta – hän kykenee luomaan huomattavasti osuvampia karikatyyreja, koska hän kykenee ottamaan mukaan juuri ne piirteet, jotka ovat hallitsevia henkilön elämässä ja joista hänet tuttavapiirissäkin tunnetaan. Karikatyyri on siis varsin voimakas keino nostaa esiin ihmisestä jotain tiettyjä piirteitä.

Mooseksen ja Jumalan kohtaaminen

Luetaan tähän väliin sitaatti Toisesta Mooseksen kirjasta ja jatketaan vielä vähän karikatyyrien maailmassa.

”Tee kaksi entisten kaltaista kivitaulua, niin minä kirjoitan niihin sanat, jotka olivat entisissä tauluissa, niissä, jotka sinä murskasit Tee ne valmiiksi aamuun mennessä, nouse aamulla Siinainvuorelle ja jää vuoren huipulle odottamaan minua. Kukaan muu älköön tulko mukanasi, kukaan ei saa olla edes näkyvillä missään koko vuorella. Myöskään lampaat, vuohet tai nautakarja eivät saa kulkea vuoren lähistöllä.” Mooses teki kaksi entisten kaltaista kivitaulua. Varhain seuraavana aamuna hän nousi Siinainvuorelle, niin kuin Herra oli käskenyt, ja vei kivitaulut mukanaan. Herra laskeutui alas verhoutuneena pilveen, tuli Mooseksen luo ja lausui nimen Jahve. Sitten Herra kulki hänen editseen ja sanoi hänen kuultensa: ”Herra, Herra on laupias Jumala, hän antaa anteeksi. Hän on kärsivällinen, ja hänen hyvyytensä ja uskollisuutensa on suuri. Hän on armollinen tuhansille ja antaa anteeksi pahat teot, rikkomukset ja synnit, mutta ei jätä syyllistä rankaisematta. Lapset ja lasten lapset aina kolmanteen ja neljänteen polveen saakka hän panee vastaamaan isiensä pahoista teoista.” Mooses polvistui kiireesti, heittäytyi kasvoilleen maahan ja sanoi: ”Jos siis edelleenkin tahdot osoittaa minulle armoasi, Herra, niin kulje meidän mukanamme. Vaikka tämä kansa on uppiniskainen, anna anteeksi meidän pahat tekomme ja syntimme ja ota meidät omiksesi.” (2. Moos. 34:1-9)

Tekstissä Mooses kohtasi Jumalan varsin konkreettisesti. Kohtaamisessa Jumala kertoi varsin paljon itsestään:

”Herra, Herra on laupias Jumala, hän antaa anteeksi. Hän on kärsivällinen, ja hänen hyvyytensä ja uskollisuutensa on suuri. Hän on armollinen tuhansille ja antaa anteeksi pahat teot, rikkomukset ja synnit, mutta ei jätä syyllistä rankaisematta. Lapset ja lasten lapset aina kolmanteen ja neljänteen polveen saakka hän panee vastaamaan isiensä pahoista teoista.””

Lue nämä sanat kertaalleen. Sulje silmäsi. Odota minuutti tai kaksi ja katsele ajatuksia mielesi taivaalla.

Kun olet tämän tehnyt, älä katso tekstiä uudelleen, vaan palauta se mieleesi ulkomuistista ja kirjoita ylös, mitä ajatuksia Jumalan itseilmoitus sinussa herättää. Kehotan ihan kirjoittamaan, ettet pääse sievistelemään lopputulosta. Tee tämä ihan vain itseäsi varten. Ja kyllähän Jumalakin sen näkee, joten voit liittää terveiset siihen myös hänelle.

Jumalan karikatyyri

Jos nyt katsot kirjoittamaasi ja vertaat sitä Jumalan itseilmoitukseen, huomaatko niissä mitään eroja? Ehkä sinun versiosi painottaa jotain Jumalan ominaisuutta toista enemmän? Onko jokin jäänyt pienemmälle huomioille? Mitä olet unohtanut kokonaan? Entä oletko ’keksinyt’ jotain omiasi?

Tällä tavalla olet tehnyt pitkälti samaa työtä, mitä taiteilija luodessaan karikatyyrin. Hän poimii jotain ilmeistä ja jättää pois paljon sellaista, mihin hänen silmänsä eivät tarttuneet. Olet siis tavallaan luonut Jumalan karikatyyrin. Näin harjoituksena se on omalla tavallaan jopa humoristista. Muista kuitenkin, että karikatyyrisi kertoo enemmän sinusta kuin Jumalasta. Se kertoo siitä, mitä sinä näet hänessä ja mille olet sokea.

Asiasta tulee aavistuksen vakavampi, kun alamme puhumaan elävän elämän karikatyyreista. Väitänpä hyvinkin, että sinun kuvasi Jumalasta on karikatyyrin tavoin vääristynyt. Ehkä näet jonkin ominaisuuden isompana kuin toisen. Ehkä Jumalalla on myös ominaisuuksia, joita et niin tahtoisi nähdä. Ehkä olet jättänyt ne pois jumalakuvastasi. Silti ne ominaisuudet ovat edelleen Jumalassa. Kieltäydyt vain näkemästä niitä – tietoisesti tai tiedostamatta.

Yhden ominaisuuden liioitteleminen antaa vääristyneen kuvan, jonka me ihmiset helposti hylkäämme. Karikatyyrin tavoin vääristynyttä näkemystä Jumalasta ei oteta vakavasti. Ne, jotka esimerkiksi näkevät Jumalan kuvattuna vain vihaisena ja vaativana tuomarina, eivät tunnista Jumalaa, joka on rakastava ja armollinen.

Ne, jotka näkevät Jumalan hyväsydämisenä isoisänä, hylkäävät tämän kuvan, kun huomaavat tarvitsevansa oikeutta. Ne, jotka näkevät Jumalan pikemminkin älyllisenä ideana kuin elävänä persoonana, rakastavana olentona, löytävät lopulta muut filosofiset ajatukset houkuttelevammiksi. Ne, jotka näkevät Jumalan vain helppona ystävänä, jättävät hänet taakseen, kun he löytävät mielestään parempia ihmisystäviä. Ei seurausten tarvitse olla näin kohtalokkaita.

Mutta onhan toki niin, että jos tahdomme Jumalan jollain tasolla tuntea, on meidän velvollisuutemme opiskella hänestä muutakin kuin vain se miellyttävä karikatyyri. Ihmissuhteista jo tiedämme, että jos jonkun haluat oppia tuntemaan hyvin, sinun pitää kestää myös ne piirteet, jotka eivät sinua miellytä. Jumalan tapauksessa hänellä ei ole heikkouksia, mutta hänessä meidän haasteemme onkin siinä, että hän ei ole ihmismielen tavoitettavissa niin helposti kuin toinen ihminen. Hän on paljon enemmän kuin meidän ajatuksemme hänestä.

Haastan sinua täydentämään karikatyyriasi Jumalasta. Mitä jos haastaisit itseäsi katsomalla Herrasi niitä piirteitä, jotka olet tähän asti jättänyt vähemmälle huomiolle. Löydät enemmän kuin uskotkaan.

Astu siis tarkkailijan paikalle ja käy uteliaana viettämään aikaa Jumalasi läheisyydessä. Löydä hänet uudelleen, uudelleen ja taas uudelleen. Se on siunattu matka, joka huipentuu jonain päivänä täydelliseen jälleennäkemiseen.

Pohdittavaa

Millaisen karikatyyrin piirsin sinusta, Jumala?
Oliko siinä tilaa kolminaisuuden elää? Missä Kristus? Missä Isä? Missä Pyhä Henki?