Pääsiäinen on minulle henkilökohtaisesti kirkkovuoden suurin juhla. Se on sitä siitäkin huolimatta, ettei pääsiäiseen aikaan liittynyt lapsuudessani lainkaan samanlaista juhlamenoa kuin jouluun. Moderni joulu onkin luonteeltaan omalla tavallaan työläs – ehkä jopa kiireinen juhla. Pääsiäinen on jotain aivan muuta.

Pääsiäinen on hiljentymisen ja pysähtymisen aikaa, jota käytännössä jatkuu yli pääsäispyhien. Hiljaisuus muuttaa toki muotoaan; palmusunnuntaista ’kellokeskiviikkoon’ vallitsee odotus.

Kiirastorstai ja pitkäperjantai ovat syvää hiljaisuutta Kristuksen kärsimyksen edessä, jota jatkuu omalla tavallaan odottavan hiljaisen ’lankalauantain’ yli.

Ensimmäisenä pääsiäispäivänä sen sijaan herätään hiljaiseen riemuun; se on konkreettista riemua ylösnousemuksesta. Tuon riemun on syytä olla henkilökohtaista, koska juuri ylösnousemus todistaa minulle siitä, että Kristuksen sovituskuolema katsottiin hyväksytyn, minkä perusteella minäkin voin luottaa saaneeni elämän Kristuksessa.

Tämä katsaus omaan pääsiäisjuhlaani on yksi näkökulma pääsiäisen viettoon. Pääsiäisen aikaan käyn ajatuksissani kalenteria ja kelloa mukaillen läpi pääsiäisen tapahtumia. On jotenkin jännittävää laittaa evankeliumien yhteisesitys pääsiäisen tapahtumista omaan aikaani niin kuin ne tapahtuisivat juuri nyt.

Pääsiäisen tie tekstin tapahtumiin

Tahdon kuljettaa sinut vielä kerran palmusunnuntaina alkaneen pääsiäisviikon läpi siihen hetkeen, johon tahdon juuri tänä pääsiäisenä pysäyttää matkan tarkastellakseni hetken tarkemmin pientä yksityiskohtaa.

Seuraavassa luettelossa kuljemme Jeesuksen matkassa tien palmusunnuntaista kiirastorstain ja pitkäperjantain väliseen yöhön:

• Palmusunnuntai
  • Jeesus saapumien Betaniasta Jerusalemiin juhlittuna
• Maanantai
  • Jeesus kiroaa viikunapuun
  • Jeesus puhdistaa temppelin (tai palmusunnuntaina)
• Tiistai
  • Monet keskustelut ja väittelyt oppineiden kanssa
  • Jeesus opettaa temppelissä
  • Jeesus palaa Betaniaan
  • Jeesus voidellaan
• Keskiviikko
  • Suunnitelmat Jeesuksen tappamiseksi
  • Juudas sopii alustavasti kavaltamisesta
• Kiirastorstai
  • Pääsiäisaterian valmistaminen
  • Pääsiäisateria (ilta)
  • Juudas poistuu näyttämöltä palatakseen kohta uudelleen
  • Jeesus lohduttaa opetuslapsia (ennen kuin he tietävät tarvitsevan lohtua)
  • Matka Getsemanen puutarhaan ja puheet (myöhäinen ilta)
  • Odotus ja rukous Getsemanessa (ilta, alkuyö)

Tähän kohtaan tahdon pysähtyä aikamatkalla tekstissä ja nostaa esiin kaksi lyhyttä sitaattia Matteuksen evankeliumista, jotka ovat Jeesuksen sanoja hänen rukoustaistelustaan odottavan kärsimystien ja uhrikuoleman edessä:

”Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen maahan ja rukoili: ’Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.’” (Matt. 26:39)
. . .

”Hän meni taas etäämmäksi ja rukoili toistamiseen: ’Isä, ellei tämä malja voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin toteutukoon sinun tahtosi.’” (Matt. 26:42)

Ja vielä myöhemmin samana iltana, kun Juudas Iskariot oli hänkin palannut matkaltaan, Jeesus sanoo vielä apostoli Pietarille Johanneksen evankeliumissa:

”Mutta Jeesus sanoi Pietarille: ’Pane miekkasi tuppeen! Kun Isä on tämän maljan minulle antanut, enkö minä joisi sitä?’” (Joh. 18:19)

Lyhyt takauma pääsiäisaterialle

Ennen Getsemanen tapahtumia Jeesus oli pääsiäisaterialla opetuslasten kanssa. Otetaan modernin elokuvataiteen tapaan lyhyt ’takauma’ vielä aterialle.

Aterian aikana juotiin useita eri maljoja, joilla kaikilla on juutalaisessa perinteessä oma paikkansa ja merkityksensä. Aterialla on pöydälle katettuna myös neljä aivan erityistä viinimaljaa, joilla kullakin on oma symbolinen merkityksensä.

Niistä järjestyksessä kolmas malja oli ”siunauksen malja” (1. Kor. 10:16), joka oli varattu Elialle (vertauskuva messiaasta) eli ”hänelle, joka on tuleva”. Odotettua messiasta symboloi lisäksi aterialla pöydän päähän jätetty tyhjä paikka, joka on sekin varattu Elialle. Tälle paikalle oli asetettu tyhjä malja siltä varalta, että Elia – ts. messias – sattuisi tulemaan.

Evankelistojen kuvauksista voidaan olettaa, että Jeesus oli asettunut juuri messiaalle varatulle paikalle. Samoin Jeesus lausui ehtoollisen asetussanat juuri kolmannen maljan (eli messiaan maljan) kohdalla:

”Juokaa tästä kaikki, sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.” (Matt. 26:28)

Jeesuksen ja opetuslasten pääsiäisaterialla messiaan odotus oli virallisesti ohi, koska messias oli asettunut pöydän ääreen ja joi maljastaan. Tekemällä ’messiaan maljasta’ meidän ehtoollismaljamme Jeesus osoitti olevansa odotettu messias.

Takaisin Getsemaneen

Ymmärtänet nyt pääsiäisaterian kolmannen maljan ja ehtoollismaljan välisen yhteyden. Tuota maljaa ei siis juutalaisuudessa oletettu juotavan, mutta Jeesus, meidän messiaamme, joi tuon maljan.

Kun nyt Jeesus vähän myöhemmin Getsemanen rukouksessa ja kohta puheessa Pietarille mainitsee ”tämän maljan”, jota hän ei tahtoisi nauttia, ellei se ehdottomasti ole Isän tahto, tiedämme ettei siinä ole kyse jo nautitusta messiaan maljasta.

On jotenkin häkellyttävää, että juuri ennen kärsimystien alkua, ”tämä malja” oli erityisesti Jeesuksen ajatuksissa. Edelleen on häkellyttävää, että ”tämä malja” tuntui olevan juuri se kaikkein raskain ja kauhistuttavin kaikessa odottavassa kärsimyksessä.

Kyse ei ole mistä tahansa maljasta, vaan juuri tietystä maljasta: ”to poterion touto” – ”tämä malja”. En tiedä, mitä sinä ajattelet ”tämän maljan” tarkoittavan. Koska tunnemme kertomuksen ja tiedämme, mitä seuraavaksi tapahtuu, näyttää malja viittaavan kohta seuraavaan ahdistukseen ja ristinnaulitsemiseen.

Kun Jeesus rukoili ”Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni”, niin rukoiliko hän, että hänet säästettäisiin ristinkuolemalta?

”Tämä malja”

On varmasti aivan oikein ajatella, että ”tämä malja” liittyy tavalla tai toisella ristinkuolemaan. Mutta eikö sinuakin jää mietityttämään, mitä ”tämän maljan” sisälle oli laitettu? Mikä oli jotain sellaista, jonka juominen oli Jeesukselle odottavan kärsimyksen edellä kaikkein suurin ja pelottavin asia kohdata?

Eli yksinkertaisesti kysyttynä: mitä maljassa oli? Oliko se täynnä ’ristinkuolemaa’ tai täynnä ’ahdistusta’? Vai olivatko kärsimys ja ristinkuolema seurausta siitä, että kenenkään muun ei koskaan tarvitse juoda ”tämän maljan” sisältöä?

Väitän, että kyse on jälkimmäisestä. Eli Jeesus joi ”tässä maljassa” jotain sellaista, mitä hän ei tahtonut kenenkään meistä koskaan joutuvan juomaan. Hän koki tuon juoman edellä jopa itse suurta hämmennystä, ahdistusta ja tuskaa – mitä tuo maljan juoma olisi tehnytkään meille?

Jeesus antaa vihjeen ”tämän maljan” sisällöstä siinä, kun hän pyytää Isää antamaan tämän maljan mennä ohitseen. Jos kyseessä ei olisi ollut Isän eli Jumalan malja, tuskin Jeesus olisi Isältä pyytänyt maljan ohitse menemistä. Mutta nyt Jeesus oikeastaan nimeää maljan Jumalan maljaksi.

Entä mikä on Jumalan malja? Mitä niin hirmuista voi olla Jumalan maljassa, että Poika pyytää Isää antamaan maljan mennä ohitseen? Uskon vakaasti maljan olleen Jumalan vihan malja. ”Tämä malja” oli täynnä Jumalan vihaa. Uskon näin, koska niin Uusi testamentti kuin Vanha testamentti kummatkin käyttävät tätä symbolia. Luetaanpa muutama esimerkki:

”vaan Jumala on se, joka tuomitsee: yhden hän alentaa, toisen ylentää. Sillä Herran kädessä on malja, joka vaahtoaa täynnänsä höystettyä viiniä, ja siitä hän kaataa; kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda, särpiä pohjasakkaa myöten.” (Ps. 75:8-9)

”Sillä näin sanoi Herra, Israelin Jumala, minulle: ’Ota tämä vihan viinin malja minun kädestäni ja juota sillä kaikki kansat, joiden tykö minä sinut lähetän.” (Jer. 25:15)

”niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä.” (Ilm. 14:10)

”Tämän maljan” Jeesus joi ristinkuolemassa. Hän joutui juomaan Jumalan viha n maljan, jotta me emme joudu syntiemme tähden sitä juomaan. Millainen kärsimys mahtoi olla kohdata Isän viha – laimentamattomana ja syyttömänä? Millainen kärsimys oli juoda Jumalan vihan malja pohjia myöten tietäen, ettei ansainnut sitä millään tavoin – päinvastoin. Millaista oli kohdata Jumalan viha, kun oli oppinut tuntemaan hänen rakkautensa?

Nämä kaikki ovat kysymyksiä, joihin emme osaa vastata – tuskin tavoitamme pientä osaa siitä kärsimyksestä, minkä Jeesus otti juodakseen ”tässä maljassa”.

Minun tähteni

Kun nyt ”tämän maljan” sisältö on tiedossa, mieti, mitä Jeesus on juonut puolestasi ja mitä sinulle tapahtuisi, jos joutuisit ”tästä maljasta” juomaan? Niin ei tule koskaan käymään, koska Jeesus on juonut ”tämän maljan” sinun puolestasi ja sinun tähtesi.

Sinun ja minun ei tarvitse kohdata Jumalan vihaa. Me saamme paistatella hänen hyvyydessään ja rakkaudessaan sen tähden, että Jeesus kohtasi tuomion ja oikeuden ja haki meille armon Jumalan edessä.

Se oli minun tähteni, että Jeesus joutui Jumalan vihan maljasta juomaan. Minä olen syyllinen, minä olen armahdettu ja minä saan elää yksin Jeesuksen sovitustyön tähden. Voin vain miettiä sitä, mitä kaikkea minä olen elämäni varrella tuohon vihan maljaan teoillani ja tekemättä jättämisillä kerännyt. Mitä olen minäkin sinne laittanut?

Meille – syntisille ihmisille – Jumalan vihan maljan sisältö olisi ollut ikuisesti kuolettava. Sen juominen vie ihmisen ikuiseen kuolemaan. Jeesus joi tuon maljan, jotta meidän ei tarvitse sitä juoda. Jeesus ylösnousi tuon maljan langettamasta kuolemasta – hän meni sinne, missä vihan malja ei voinut häntä pitää ja toi sieltä voiton kuolemasta. Ja tuo voitto on tietenkin elämä – ikuinen elämä Jumalan yhteydessä ja hänen rakkaudessaan.

Pääsiäisen Herra on ylityksemme arvoinen

Muistelehan sinäkin tänä pääsiäisenä tai ehtoolliselle käydessäsi, mikä etuoikeus meillä on tänään juoda messiaan maljasta, jota siis ”siunauksen maljaksi” nimitettiin. Me juomme tänään liiton maljasta, jonka perusta on siinä, että Herra Jeesus joi meidän puolestamme sen maljan, joka oli täyttynyt Jumalan vihasta sitä syntiä kohtaan, mitä mekin olemme tehneet.

Herran pöydässä – ehtoollisella – kohtaamme Jumalan rakkauden ja armon Jumalana sen tähden, mitä Jeesus on tehnyt meidän edestämme. Ethän pidä Herramme Jeesuksen elämän lahjaa halpa-arvoisena? Miettikäämme pääsiäisen hiljaisuudessa, miten me voisimmekaan omalla elämällämme ylistää Jumalaa hänen rakkaudestaan.

Lopetankin tekstini psalmiin 117, joka tunnetaan Raamatun psalmikokoelman lyhimpänä psalmina. Vaikka psalmi on lyhyt, on sen sisältö suuri. Siinä soi kehotus Jumalan ylistämiseksi ja kunnioittamiseksi. Olkoon sen sanat huulillamme nyt ja aina. Aamen.

”Kiittäkää Herraa, kaikki pakanat, ylistäkää häntä, kaikki kansat. Sillä hänen armonsa meitä kohtaan on voimallinen, ja Herran uskollisuus pysyy iankaikkisesti. Halleluja!” (Ps. 117)

Pohdittavaa

Mitä kaikkea minun elämästäni ”tämä malja” kätkikään sisäänsä?
Kuinka kiitollinen saan olla Herralle Jeesukselle – minun sovittajalleni?