Talven ytimessä, kun valo kohtaa voittaa pimeyden ja aurinko valtaa lumiset hanget, koittaa monelle pienen loman hetki jonkinlaisen talviloman muodossa. Tällöin työelämässä lomien tähden tehdään monenlaisia järjestelyjä, jotta asiat luistavat lomienkin aikaan.

Ennen kuin voi jäädä lomalle tai irrottaa itsensä arjesta pidemmäksi aikaa matkan tai mökkeilyn vuoksi, vastuullinen ihminen tekee järjestelyjä varmistaakseen, ettei hänen poissaolostaan koidu kenellekään kohtuutonta haittaa. Joku kääntää postit, toinen pyytää naapuria kastelemaan kukat, kun taas joku vie perheen lemmikkieläimen hoitoon. Samoin työpaikalla joku toinen ottaa hoitaakseen lomalle jäävän työtehtävät hänen poissaolonsa ajaksi.

Tämä toki on meille kaikille tuttua. Eihän kukaan vastuullinen henkilö häivy toisiin maisemiin ensin kertomatta toisille ja varmistamatta, että elämä jatkuu myös poissaolon aikana.

Samanlainen tilanne on lähtökohta myös tämänkertaisen tekstimme tulkintaan. Johanneksen teksti, jossa Jeesus puhuu opetuslapsille Pyhästä Hengestä, kuuluu puheeseen, jolla Jeesus valmisti opetuslapsia pärjäämään hänen ollessaan poissa.

”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä. En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne.” (Joh. 14:15-18)

Teksti kertoo, miten Jeesus järjesti asiat siten, että Taivasten valtakunnan tuleminen etenee normaalisti hänen toisen tulemuksensa viipyessä.

Jeesuksen puheen tilanne kertoo tarkoituksen

Kyseessä on Jeesuksen ensimmäinen pitkä puhe viimeisellä aterialla (Joh. 13-14). Se on tarkoitettu ennen kaikkea lohduttavaksi ja rohkaisevaksi puheeksi (Joh. 14:1-4) opetuslapsille, jotka muutaman tunnin kuluttua joutuvat kokemaan jotain sellaista, mihin he eivät osanneet varautua, vaikka ehkä sitä olivat ennalta pelänneet.

Vaikka puhe on tyyliltään lohduttava ja rohkaiseva, se ei tee puheesta epäkäytännöllistä. Jumalan tapa lohduttaa tai rohkaista ei tarkoita korusanoja ja tyhjää puhetta, niin kuin väärä lohdutus monesti meidän ihmisten huulilla on. Jeesuksen lohdun sanat eivät ole tyhjiä, vaan niissä hän kertoo, miten asiat sujuvat hänen poissa ollessaan.

Tähän saakka 3 1/2 vuoden ajan opetuslapset olivat olleet tiiviisti yhdessä Jeesuksen kanssa. Tänä aikana he olivat rakastuneet ja kiintyneet Jeesukseen. Nyt he olivat uudessa tilanteessa, kun Jeesus kohta otettaisiin väkivalloin pois heidän elämästään. Se olisi traagista, mutta kuitenkin Jumalan tahdon mukaista.

Tähän asti Herra oli estänyt Jeesuksen vihollisia toteuttamasta murhaavia suunnitelmiaan, mutta nyt oli tullut aika antaa uhri ihmiskunnan syntien sovittamiseksi. Jeesuksen aika opetuslasten henkilökohtaisena tutorina oli käynyt päätökseen. Opetuslasten oli määrä siirtyä uuteen aikaan elämässään.

Myös me kohtaamme elämässä tilanteita, kun tuttu ja turvallinen elämänvaihe vaihtuu. Siirtyminen ei välttämättä ole mukavaa, vaan jopa kivuliasta ja pelottavaa. Tuskinpa opetuslapsetkaan riemuitsivat Getsemanessa, kun Jeesus vangittiin tai Golgatalla, kun he näkivät mestarinsa ristillä tuskissa ja kohta kuolleena. Opetuslasten tavoin meidän on monesti vaikea nähdä Jumalan koko suunnitelman kuvaa ja hyväksyä sitä.

Kolme päivää myöhemmin ylösnousemusaamun viesti Jeesuksen ylösnousemuksesta toki täytti heidän sydämensä riemulla, mutta uskon, että siitä huolimatta heidän mielensä täytti edelleen lukuisat kysymykset ja epäilyt siitä, että mitä tapahtuu jatkossa? Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen elämä ei jatkuisi opetuslasten kannalta niin kuin ennen, vaan moni asia olisi toisin. On helppo kuvitella, että opetuslapset kyselivät kysymyksiä kuten ”Mitä minä teen elämälläni? Mikä on seuraava vaihe?”

Mitä Jeesus opetuslapsille lupasi?

Kiirastorstain puheilla Jeesus valmisti opetuslapsia kohtaamaan suuren muutoksen elämässään. Ensimmäisen puheen hän piti viimeisellä aterialla (Joh. 13-14), seuraavan matkalla Getsemaneen (Joh. 15-16) ja lopuksi hän rukoili ylimmäispapillisen rukouksen heidän puolestaan (Joh. 17) juuri ennen kuin kavaltaja tuli häntä noutamaan.

Varsinainen tekstimme aloittaa viimeisellä aterialla pidetyn puheen kolmannen ja päättävän osan, jossa Jeesus antaa lupauksen siitä, ettei hän aio hylätä omiaan, vaikka tilanne heidän näkökulmastaan muuttuu täysin. Lupaus Pyhästä Hengestä on rohkaisu Jeesuksen poismenopuheiden hämmentämille opetuslapsille.

”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä. En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne.” (Joh. 14:15-18)

Lupaus Pyhästä Hengestä ei täten ole kermaa kakun päällä – jotain kivaa lisää Jeesuksen sovitustyön takeeksi, vaikka kontekstista irrallaan on kiusaus se niin tulkita. Jeesuksen lupaus ei ole kiinnitys johonkin ’ekstrakivaan’ tai harvoille tarkoitettuun bonukseen, vaan kyseessä on lupaus siitä, ettei Jeesus ei hylkää omiaan.

Lupaus Pyhän Hengen antamisesta on täten lupaus siitä, että Jeesus Kristus on Henkensä kautta läsnä opetuslasten keskuudessa, vaikka hän ei enää ruumiillisesti olekaan heidän matkassaan.

Se on lupaus siitä, että Jeesus Kristus pitää omistaan huolen edelleen, vaikka he astuvat uuteen – ehkä jopa pelottavan vaikeaan – tilanteeseen elämässänsä. Jeesus ei luvannut antaa heille ’ekstraa’ poismenonsa tilalle, vaan hän lupasi olla heidän tukenaan niin kuin tähän astikin. Jeesus ei jättäisi heitä selviytymään yksin, vaan hän on pitää heistä henkilökohtaisesti huolen, vaikka he levittäytyvät laajalle vieden evankeliumia ympäri Roomaa.

Tuo sama Jeesuksen lupaus on myös meidän tukenamme, kun me otamme elämässämme uskonvaraisia askeleita eteenpäin. Jeesus Kristus on luvannut pitää meistä henkilökohtaisesti huolen Pyhän Hengen välityksellä.

Ja mitäkö Jeesus meille lupaa?. Lue teksti vielä kerran, katsotaan sen jälkeen kohta kohdalta, mitä hyvää meillä on lupa Herralta odottaa.

Avain lupauksen ymmärtämiseen

”En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne.” (Joh. 14:18)

Lupauksen purkaminen kannattaa alkaa avaamalla se eräänlaisella tekstuaalisella avaimella. Mielestäni tämän jakson avain on sen viimeinen jae 18, koska se tuo esiin Jeesuksen antaman lupauksen tarkoituksen.

Alkukielen sana ’orfanos’, joka on käännetty suomeksi sanalla orpo merkitsee orpoa, isätöntä tai henkilöä, jolla ei ole lainkaan vanhempia. Sanan tässä merkityksessä Jeesus lupaa, ettei hän jätä opetuslapsia neuvottomiksi ilman isällistä apua.

Sama orpoa tarkoittava sana pitää sisällään merkityksen myös lohduttomuudesta, mikä sopii tekstin luonteeseen. Herra ei jätä opetuslapsia lohduttoman kaipauksen tilaan, vaan hän tulee heidän luokseen.

Jeesuksen lupaus ”tulen luoksenne” on muuten preesens muodossa. Toisin sanoen Jeesus ei lupaa tulla mahdollisesti käymään kerran tai kahdesti, vaan hän lupaa aivan kuin lupaus olisi jo täyttynyt.

Lupaus Pyhästä Hengestä on lupaus yhteydestä Herraan Jeesuksen Kristukseen ja varmuutta hänen läsnäolostaan. Se on vastakohta orpoudelle, epävarmuudelle ja toivottomuudelle.

Lupaus Pyhästä Hengestä ei ole karkkia ja kiiltoa, kuten jo aiemmin totesin. Se ei ole lupaus elokuvan glamourista, helposta elämästä tai muusta sellaisesta. Se ei ollut sitä apostoleille, eikä se ole sitä meillekään. Sen sijaan se oli apostoleille lupaus Hengen johdatuksesta ja Kristuskeskeisestä muutoksen tekevästä elämästä – ja sitä se on myös meille.

Lupaus Pyhästä Hengestä merkitsee läsnäoloa ja huolenpitoa. Se on sitä myös silloin, kun käymme alas vuorelta laakson siimekseen emmekä näe minne olemme menossa. Se on lupaus huolenpidosta silloin, kun elämä tuntuu jättävän meidät taipaleelle, mutta myös silloin, kun meillä menee hyvin.

Lupaus jatkuvuudesta ja tuntemisesta

Lupaus Pyhästä Hengestä on siis paljon enemmän kuin karkkia ja kiiltoa. Se on järkähtämätön lupaus, joka kestää mielialastamme, taloudellisesta tilanteesta tai terveydentilasta huolimatta. Lupaus on ja pysyy, koska Pyhä Henki – lupauksen takuu – on pysyvä:

”Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.” (Joh. 14:17c)

Pyhä Henki ei ole vain joskus tässä tai tuolla, vaan hän pysyy ja on jatkuvasti hänen omiensa luona. Hän pitää heistä huolta aivan niin kuin Jeesus piti huolta opetuslastensa pienemmistäkin tarpeista!

Tekstin alku ”te tunnette hänet” on mielenkiintoinen. Jeesus ei näet sanoo, että opetuslapset tunsivat tulevan Puolustajan jo nyt. Mistäkö he tunsivat hänet? – He tunsivat hänet Jeesuksen persoonan perusteella. Puolustaja näet todistaa Jeesuksesta ja kaikki mitä Jumalan Pyhä Henki edustaa ja tekee, on oleva opetuslapsille tuttua ja turvallista sen ajan perusteella, mitä he olivat viettäneet Jeesuksen yhteydessä.

Opetuslapset tunsivat Jeesuksen, joten heille ei ollut ongelma tuntea Pyhää Henkeä. Pyhä Henki on Jumalan lahja uskoville, mutta maailmalla ei ole osuutta hänessä:

”Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä.” (Joh. 14:17b)

Maailma ei koskaan tuntenut / tunnustanut Jeesusta, joten sillä ei ole myöskään osallisuutta Jeesuksen Kristuksen Hengessä. Maailma tarkoittaa Johanneksen sanastossa sekä ihmisiä, jotka elävät maailmassa, kuten myös maailman henkeä – eli antikristillistä vaikutusta, joka maailmassa hallitsee. Pyhässä Hengessä ei täten ole mitään maailmallista.

Ikuinen ’toinen’ Puolustaja

”Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti.” (Joh. 14:16)

Kreikan kielessä on kaksi toisistaan merkitykseltään poikkeavaa sanaa, jotka kummatkin käännetään suomeksi sanalla ’toinen’. Ne ovat ’heteros’ ja ’allos’. Kumpaakin käytetään yleisesti, mutta niiden merkitys hieman eroaa toisistaan.

’Heteros’ tarkoittaa ”toiseen lajiin kuuluvaa, toisenlaista, eri- tai erilaista” asiaa. Se painottaa vertailtavien asioiden tai persoonien erilaisuutta. Johannes ei ole kääntänyt Jeesuksen sanoja Pyhästä Hengestä tällä termillä, koska Pyhä Henki ei ollut erilainen tai toista lajia edustava persoona.

Johannes valitsi mieluummin käyttää sanaa ’allos’, joka tarkoittaa ”samaa persoonaa, mutta toiselta näkökannalta esitettynä”. Toinen puolustaja ei ollut erilainen, vaan kyseessä on sama Jumala, mutta eri näkökannalta esitettynä. Opetuslapset eivät saaneet vierasta puolustajaa, vaan puolustaja oli tuttu heille jo Jeesuksen persoonasta. Pyhässä Hengessä näemme täten saman Jumalan kuin opetuslapset näkivät Jeesuksen persoonassa.

Jae loppuu lupaukseen ikuisesta osallisuudesta Pyhään Henkeen. Sana ’ikuisesti’ on alkukielessä ’aion’, mikä tarkoittaa ikuisuutta, mutta myös aikakautta, jolla Jeesus mitä ilmeisemmin viittaa hänessä alkaneeseen messiaan aikakauteen. Täten suomennos on ’ikuisesti’ on varsin pätevä.

Merkittävää ikuisuutta kuvaavassa sanassa on se, että sana ei viittaa pelkästään tulevaan, vaan se pitää sisällään myös nykyhetken ja menneen. Ilmaus painottaa sitä, että Pyhän Hengen osallisuus on jatkuva – ei vain ajassa hetkittäin esiintyvä tapahtuma. Pyhä Henki on näet aina oleva – ja tämän lupauksen perusteella hän on aina läsnä.

Puolustaja, Totuuden Henki

Jakeen 17 ensimmäinen lause kertoo meille vielä kaksi kuvaavaa sanaa Pyhästä Hengestä, jonka tehtävä ajassamme on siis kaitsea Jeesuksen omien laumaa tavalla, jolla Jeesuskin kaitsi.

”Tämä puolustaja on Totuuden Henki.” (Joh. 14:17a)

Pyhä Henki on Totuuden Henki. Sana totuus, kreikan ’aletheia’ tarkoittaa absoluuttista totuutta, jotain mikä on totta. Se ei ole vain ’totuudellista’ tai totena pidettyä, vaan totta. Siinä on suuri ero.

Jeesus käyttää samaa sanaa itsestään samassa puheessa: ”Minä olen tie, totuus ja elämä” (Joh. 14:6). Tällä tavoin Jeesus jälleen osoittaa kuinka Pyhä Henki on Kristuksen lähettämä opetuslapsille entuudestaan tuttu todistaja. Pyhä Henki todistaa, paljastaa ja puolustaa totuutta niin kuin se on annettu Jeesuksessa. Pyhä Henki ei ole valheen henki, vaan totuus itse. Hänessä ei ole valhetta – hän on Jeesuksen Kristuksen totuudellinen todistaja.

Vielä lopuksi saamme Pyhälle Hengelle yhden nimityksen lisää, joka jälleen muistuttaa siitä, mikä Pyhän Hengen tehtävä on. Nimitys on puolustaja, ’parakletos’ eli ”puolustaja, esirukoilija ja lohduttaja”.

’Parakletos’ oikeudellisena terminä on vastakohta Saatanalle, joka on klassisesti mielletty ihmisen syyttäjäksi. Jos Saatana on ihmisen syyttäjä, on Pyhä Henki hänen puolustusasianajajansa. Oikeudellisesti voidaan ajatella siis kuvitella Henki puolustusasianajajaksi, joka puolustaa meitä Saatanan syytöksiä vastaan, mutta tämä on vain yksi puoli. Nimittäin Pyhä Henki on myös esirukoilijamme ja lohduttajamme. Nämä kaikki sisällöt liittyvät tähän sanaan. Näistä nostaisin määrääväksi tässä yhteydessä Pyhän Hengen roolin lohduttajana, koska se kuuluu oleellisesti tekstin merkitykseen lohdutuksen sanoina opetuslapsille uudessa tilanteessa.

Lohdutus tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan ”vahvistavaa apua, tukea ja lohtua”. Sana ’para-kaleo’ rakentuu kahdesta sanasta: etuliitteestä ’para’ ja teonsanasta ’kalaeo’, joten kirjaimellisesti käännettynä se tarkoittaa ”kutsua vierelle”. Lohduttaminen merkitsee toisen persoonan lähellä olemista, hänen viereensä tulemista. Kukaan ei siis voi olla ’etälohduttaja’ tai ’kaukolohduttaa’ ketään, vaan lohduttaminen merkitsee aina vierellä kulkemista ja osallisuutta lähimmäisen kärsimykseen.

Lohduttaminen (ts. ’parakaleo’) sisältää kaiken, mitä ’vierelle kutsuttu’ persoona ylipäätään voi tehdä auttaakseen toista. Ja tämä on se rooli, joka Jumalan Pyhällä Hengellä on sinun elämässäsi. Hän on tosi lohduttaja. Hän seisoo lohdutettavan rinnalla osallistuen hänen suruunsa sanoin ja teoin uskaltaen käyttää tarvittaessa myös kovia sanoja rakkaudessa, jos lähimmäisen paras sitä vaatii.

Näe Jumalan Pyhän Hengen työ elämässäsi

Olemme nyt käyneet läpi jotain siitä, mitä Jeesus lupasi opetuslapsilleen, kun hän valmisti heitä kohtaamaan suuren muutoksen. Hän ei luvannut helppoa elämää eikä kulkua siunauksesta siunaukseen, vaan hän lupasi olla läsnä omiensa kanssa tuli eteen mitä tuli.

Kun luet Apostolien tekoja ja kirjeitä on helppo nähdä Jumalan Pyhän Hengen koko työ näiden uskon pioneerien elämässä. Voit omin silmin nähdä, että Pyhä Henki on Totuuden Henki – todistaja Jeesuksen Kristuksen totuudesta. Hän on Jeesuksen omien puolustaja. Hän on heidän suuri esirukoilijansa.

Pyhä Henki on aina läsnä – hän on lähellä aina kun tarvitsemme häntä tai emme edes huomaa tarvitsevamme. Hän on aina kanssamme yhtä konkreettisesti kuin Jeesus oli opetuslasten kanssa. Ehkä mekään emme aina huomaa ja osaa arvostaa Pyhän Hengen läsnäoloa aivan kuten eivät osanneet opetuslapsetkaan Jeesuksen läsnäoloa hänen vielä ollessa heidän kanssa. Tunnemme mitä tunnemme, siitä huolimatta Jeesus Kristus on Pyhän Henkensä kautta läsnä kanssamme joka hetki.

Ja mikäkö on minun mielestäni kaikkein valtavin Pyhän Hengen tehtävistä? Se on ehdottomasti se, minkä tähden Jeesus jäähyväispuheessaan lupauksen Hengestä opetuslapsille antoi. Pyhä Henki on Jeesuksen lähettämä suuri Lohduttaja ja huolenpitäjä. Hän on lohtuni silloin, kun usko huomiseen tai edes tähän päivään ei riitä. Hän on lohtuni silloin, kun epäilys astuu jäytämään uskon siementä. Pyhä Henki on annettu lohdutukseksi Jeesuksen omille, kun he kaipaavat päästä Mestarinsa läheisyyteen.

Pyhä Henki ei ole hätävara, ’pikku-lohtu’ tai piristysruiske arkeen. Hän on tosi lohduttaja. Hänet ”on kutsuttu vierelle” ja siinä hän myös on. Hän seisoo lohdutettavan rinnalla, osallistuu hänen kaipuuseensa sanoin ja teoin. Jumalan Pyhä Henki tekee Jeesuksen tekoja meidän ajassamme.

Kaikki se, mitä näet Raamatun lehdillä Jeesuksen tekevän opetuslapsilleen, on annettu sinulle Jumalan Pyhässä Hengessä. Hän on sinun rinnallasi – satoi tai paistoi. Sinun ei tarvitse lähteä etsimään häntä – riittää, että käännyt hänen puoleensa. Jumalan Pyhä Henki pitää sinusta huolen – hän puhuu Jeesuksen Kristuksen sanoja tänä päivänä, hän tekee Jeesuksen Kristuksen tekoja tänä päivänä.

Ole siunattu, käy eteenpäin tietäen, että Jeesuksen Kristuksen tosi lohduttaja kulkee rinnallasi.

Pohdittavaa

Miksi Jeesus puhui Pyhästä Hengestä jäähyväispuheessaan?
Mitä se kertoo Pyhän Hengen tehtävästä?
Mitä kaikkea pitää sisällään Pyhän Hengen rooli lohduttajana?