Markuksen evankeliumin neljännessä luvussa Jeesus puhuu Jumalan valtakunnasta useammalla kylvöön ja kasvuun liittyvällä vertauksella. Mitenpä muuten Jeesus Taivasten valtakunnasta puhuisi kuin vertauksin, koska eipä langennut maailma Jumalan maailman lainalaisuuksia tunne. Niin kuin päivä eroaa yöstä, niin eroaa Jumalan valtakunta jumalattomien valtakunnasta.

Jeesuksen tässä esittämät vertaukset, kuten vertaus kylväjästä, ovat monelle entuudestaan tuttuja. Silti näkymä Jumalan valtakuntaan yllättää lukijan kerta toisensa jälkeen. Valitsin luvun vertauksista tähän yhden – ehkä vähemmän tunnetun. Se kuuluu näin:

”Jeesus sanoi: ”Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten. Maa tuottaa sadon aivan itsestään, ensin korren, sitten tähkän, sitten täydet jyvät tähkään. Ja heti kun sato on kypsynyt, hän lähettää sirppinsä, sillä korjuun aika on tullut.” (Mark. 4:26-29)

Vertaus puhuu siemenistä. Ajatus siemenestä on jo hankala sekin ihmisen käsittää, koska kylväessään siementä hänen mielessään siintää jo sato, vaikka siemenestä satoon on kuljettava varsin pitkä matka.

Miksi siis kutsun ajatusta siemenistä ja niiden kylvämisestä vieraaksi? Eihän siinä nyt mitään vierasta ole… Minäkin istun tässä parvekkeella ja katselen tyttäreni parvekeviljelmiä. Siinäkin siemenistä on kasvanut kasveja jo moneksi varreksi ja kukkiakin on tullut. Aurinko ja tuuli hellivät kasveja, ja ovatpa kukkakärpäset ja mehiläisetkin kukinnot myös löytäneet. Näin luonto ihmisen hyvällä avustuksella kasvattaa siemenestä uutta elämää.

Siemenestä kasvaa kasvi, hedelmä, uusia siemeniä ja ehkä taas uusi kasvi. Ajatus on kuitenkin vieras siinä, että harva malttaa tarkkailla kasvin eri vaiheita siemenestä hedelmäksi. Kovin usein kylväjää kiinnostaa vain lopputulos. Aivan kuin kasvin elinkaaren muilla vaiheilla ei olisi mitään merkitystä. Puhumattakaan siitä, miten luonto – ehkä ihmisen avustamana – antaa apunsa kasvulle.

Jumalan näkökulmasta kasvi on uniikki huolimatta siitä, mikä elinkaaren vaihe on meneillään. Se ei ole Jumalalle olemassa vain hedelmän vuoksi, vaan koko matka siemenestä uuteen elämään on Taivasten valtakunnassa merkityksellinen.

Tarina taivaallisesta kaupasta

Kun puhutaan Taivasten valtakunnasta, niin ajatus siemenestä on käytännössä ihmiselle vieläkin vaikeampi ymmärtää. Havainnollistan sitä tarinalla ’taivaallisesta kaupasta’. Kertomus ei ole omani. Tämänkin tarinan olen kuullut ja tuttuun tapaan muokkaan sitä esimerkiksi sopivaan muotoon.

Olipa kerran nuori nainen. Eräänä yönä hän näki unen, jossa hän pääsi vierailemaan taivaaseen. Hämmästyksekseen hän huomasi, että taivaassa hänet ohjattiin myymälään. Se oli jonkinlainen kauppa – sellainen vanhan ajan myymälä, jossa myyjä palvelee asiakasta tiskin takana.

Nainen astui sisään kauppaan ja tervehti tiskin takana olevaa myyjää. Olikin niin, että myyjä oli itse Jumala. Asiakaspalvelijan luonteeseen sopivasti Jumala ystävällisesti kysyi naiselta, että mitäkö saisi olla? Kenties asiakas tahtoisi viedä mennessään jotain erityistä täältä Taivasten valtakunnan kaupasta maailmaan, jonne hän kohta unen päätyttyä palaisi.

Nainen oli tilanteesta hämillään. Jumala ajatteli rohkaista häntä alkuun ostoslistansa kanssa. Jumala kysyi, mitä nainen syvällä sydämessään toivoi saavansa kotiin vietäväksi? Nainen ei äkkiseltään tiennyt, joten hän alkoi pohtimaan eri vaihtoehtoja ääneen.

Hän toivoi itselleen parempaa elämää, samoin ystävilleen ja myös ystäviensä ystäville. Hän ajatteli pyytää ratkaisua myös maailman kärsimykseen, kuten nälkään ja sotiin. Kyllä, nälänhätä ja sodat on loputtava. Päästyään vauhtiin, hän toivoi orpokoteja, päiväkoteja, vanhainkoteja, hyviä kouluja, jne.

Kesken kaiken hän huomasi Jumalan tiskin takana hymyilevän hieman vinoon ja raapivan huvittuneena päätään. ”Ja mikäkö tässä nyt niin huvittavaa on?”, nainen kysyi. Nämähän ovat mitä parhaimpia asioita vietäväksi tuliaisina takaisin maanpäälle! Jumala pahoitteli tilannetta ja vastasi:

”Rakas lapseni, olen pahoillani, että minua hymyilyttää. Tämä ei ole tuollainen kauppa. Me emme myy täällä valmiita tuotteita. Me myymme siemeniä vietäväksi sinne maanpäälle kasvamaan.”

Tuomassa Taivasten valtakuntaa maanpäälle

Ja mitäkö yritän Taivasten valtakunnasta tällä hölmöllä tarinalla selittää? Ihan vain sitä, ettei Jumalan tarkoitus ole toimittaa valmiita ratkaisuja meidän toiveiden tai unelmien täyttämiseksi.

Jumala mieluummin antaa matkaamme runsauden siemeniä, jotka tyydyttävät meidän tarpeemme niin kuin hän ne parhaiten tuntee. Varsin usein meidän tarpeemme on jotain muuta, mitä ovat toiveemme, unelmamme tai halumme. Nämä siemenet, joita hän kylvää meihin, kasvavat edelleen Taivasten valtakunnan satoa jo täällä meidän ajassamme.

Sen sijaan, että hän vain täyttäisi toiveemme kuin taikaiskusta, hän istuttaakin elämäämme hyviä siemeniä, joista Jumalan Pyhän Hengen huolenpidossa syntyy jotain kestävää. Sen sijaan, että hän poistaisi vaikkapa yksinäisyyden lähiseutusi ihmisten elämästä, hän kylvää sinun sydämeesi siemenen, josta kasvaa näky yksinäisten ihmisten tavoittamisesta. Ja tuota näkyä sinä kannat vuodesta toiseen, kunnes huomaat Jumalan poistaneen tuon yksinäisyyden sen työn hedelmänä, mitä sinä olet Pyhän Hengen ohjauksessa saanut tehdä.

Ajattele siis Taivasten valtakuntaa eräänlaisena siemenkauppana. Sieltä sinä tulet omiesi pariin ja sinuun istutettu siemen saa kasvaa Taivasten valtakunnan hedelmää siellä, minne Jumala sinut lähettää.

Tästä perspektiivistä katsottuna luepa vielä uudelleen alussa esittämäni Jeesuksen vertaus.

”Jeesus sanoi: ”Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten. Maa tuottaa sadon aivan itsestään, ensin korren, sitten tähkän, sitten täydet jyvät tähkään. Ja heti kun sato on kypsynyt, hän lähettää sirppinsä, sillä korjuun aika on tullut.” (Mark. 4:26-29)

Taivasten valtakunta on tullut, tulee ja on tuleva. Antakaamme sen siemenen kasvaa elämässämme ja katso tulee päivä, kun sato on kypsä korjattavaksi.