Suuri osa ihmisen aistihavainnoista perustuu näköaistiin. Ehkä siksi näkymättömyydestä puhutaan ylivertaisena ominaisuutena. Ainakin se tuntuu ruokkivan mielikuvitustamme. Taru sormusten herrasta -kirjassa mahtisormus teki kantajastaan näkymättömän. Ja onpa näkymättömästä miehestä (The Invisible Man) tehty muutaman tuotantokauden mittainen TV-sarjakin.

Aseita yhdenlaisen näkymättömän vihollisen torjuntaan. (Kuva Klaus Hausmann, Pixabay)

Aseteknologiassa puhutaan häivetekniikasta, joka tekee aseesta tavalla tai toisella näkymättömän. Arkikielessä puhutaan kärpäsenä katossa olemisesta ja kukapa ei olisi lapsena unelmoinut näkymättömyydestä.

Näkymättömyys ei kuitenkaan tee näkymättömästä olematonta. Luonnossa ihmisille monet eläimet ovat ’näkymättömiä’, koska ne osaavat hyödyntää ’häivetekniikkaa’ ja ennakoida ihmisen liikkeet esimerkiksi kehittyneempien kuulo- ja hajuaistien avulla. Moni peto tai saaliseläin on ihmiselle metsässä ’näkymätön’, koska se aistii ihmisen paljon ennen kuin näköhavainto olisi edes mahdollinen.

Näkymättömiä vihollisia

Pelottavaa näkymättömyydestä tulee vasta silloin, jos näkymätön on vihamielinen tai se muuten olemassaolollaan uhkaa meitä. Ehkä juuri tästä syystä pieni puutiainen (punkki) pelottaa liikkujaa enemmän kuin vaikkapa karhu siellä pöpelikön suojassa. Karhua ei ihminen juuri kiinnosta, mutta punkkia ja sehän mahdollisesti kantaa ihmistä uhkaavaa taudinaiheuttajaa.

Näkymättömänkin uhan voi havaita. Sen voi kuulla, haistaa, maistaa, tuntea, jne. Jopa tuon punkin tuntee iholla. Pahempi vihollinen on jokin, jota ei voi aistia. Tästä hyvä esimerkki tästä oli 1986 Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuus.

Ydinonnettomuuden säteily tappoi varsin lyhyessä suuren joukon pahaa aavistamattomia ihmisiä voimalan ympäristössä. Edelleen tuo näkymätön, äänetön, hajuton ja mauton vihollinen kulki tuulien mukana satoja kilometrejä ja aiheutti esimerkiksi syöpää laskeuma-alueilla – jopa Suomessa.

Säteily on kuitenkin havaittavissa oleva vihollinen, koska se voidaan havaita mittausvälinein. Tänä päivänä ihmiskuntaa haastaa säteilyäkin ’näkymättömämpi’ vihollinen. Se liikkuu keskuudessamme ilman, että aistimme sitä tai kykenemme havaitsemaan sitä mittalaittein etukäteen. Tarkoitan tietenkin koronavirus (Covid-19) pandemiaa.

Virustaudit eivät ole ollenkaan uusi uhka ihmiselle, mutta silti tämä virus onnistui yllättämään ihmiskunnan poikkeuksellisen täydellisesti. Tiesimme siitä, mutta emme olleet varuillamme. Varsin pian opimme kuitenkin elämään uuden pandemian kanssa tietyin rajoittein.

Joka tapauksessa, kun kohtasimme tämän lähes täydellisen vihollisen, jouduimme huomaamaan, että kokonaiset kansakunnat asevoimineen ovat olleet varsin voimattomia sen edessä. Emme voi hätistää koronaa pois niin kuin punkkia iholta, mutta voimme silti ennakoiden parantaa asemaamme sitä vastaan.

Näkymätöntä pahempi vihollinen

Tätä kirjoittaessa olemme Suomessa eläneet miltei vuoden verran rinnakkaiseloa koronaviruksen kanssa. Kevään pelko ja paniikki on tasaantuneet. Olemme oppineet suhtautumaan viholliseemme vastuullisesti vapautta rajoittaen. Aika näyttää miten yhteiselo viruksen kanssa jatkuu. Koronavirus on saanut vihollisena huomiomme ja suhtaudumme siihen sillä vakavuudella ja kunnioituksella, mikä vihollisellemme kuuluu.

Vaikka koronavirus on lähes täydellinen ’häivevihollinen’, se ei ole pahin mahdollinen vihollinen. On olemassa jopa koronaviruksen kaltaista aisteille ja mittalaitteille näkymätöntä vihollistakin kehittyneempi vihollinen.

Se on tietenkin vihollinen, jota ei mielestämme ole olemassa. Tarkoitan jotain sellaista, mitä ei osaa ajatella eikä tunnistaa, vaikka se kävelisi vastaan kirkkaassa päivänvalossa.

Paras ase on sellainen, jonka olemassaoloa ei kukaan tiedä eikä osaa ennakoida. Olkoon se nimeltään ’täydellinen mielen häivetekniikka’. Se on siis naamioitunut niin hyvin, että sitä ei tunnista ennen kuin se on iskenyt kuolettavasti kohteeseensa ja tehnyt tehtävänsä.

Pohdipa hetki, mitä tällaisia vihollisia on? Esiintyykö niitä vain saduissa ja ehkä agenttielokuvissa?

Täydellinen vihollinen arjessa

Väitän, että nämä ’täydellistä mielenhäivetekniikkaa’ käyttävät viholliset ovat varsin arkipäiväisiä. Juuri arkipäiväisyys tekee niistä näkymättömiä. Ne voivat olla silmiemme edessä ja iskeä täysin arvaamatta silloin, kun kaikki suojat on laskettu ja vähiten osaamme odottaa. Niitä on paljon ja erilaisia.

Osa tekee vähäistä vahinkoa, mutta sitten on niitäkin, jotka tuhoavat kokonaisia elämiä. Ne eivät yleensä johda nopeaan fyysiseen kuolemaan, mutta ne tappavat pahaa aavistamattoman uhrinsa vähän kerrallaan sisältäpäin niin kuin elimistöön päässyt koronaviruskin tekee. Välttämättä tämä vihollisen isku ei johda kuolemaan, mutta jättää pysyvän jäljen. Jotain samaa on tässäkin koronaan verrattuna.

Vielä mainitsen, että nämä viholliset eivät leviä pisaratartuntana, vaan suoraan ilmateitse. Koronasta olen kuullut vitsailtavan, että se ei onneksi tartu etäyhteyksien kautta, ettei tarvitse pukea maskia videoneuvotteluun. Mutta nämä täydelliset viholliset sen sijaan kykenevät iskemään uhriinsa jopa videoneuvotteluyhteyden välityksellä. Eivät ne tarvitse edes sitä, vaan voivat tehdä tuhoa tietoverkoissa jopa niin, että uhri pysyy pitkään täysin tietämättömänä siitä, että hän on saanut tartunnan.

Uskon sinun jo tietävän, mistä puhun ja mitä tarkoitan. Sananlaskujen kirjassa näistä viruksen kaltaisista vihollisista kirjoitetaan tähän tapaan.

”Makealta maistuvat panettelijan puheet, ne painuvat syvälle sisimpään.” (Sananl. 26:22)

”Kuin hopeasilaus saviastian pinnassa on mairea puhe häijyn ihmisen suussa.” (Sananl. 26:23)

”Kuin järkensä menettänyt jousimies, joka tulisilla nuolilla tuhoa kylvää, on se, joka pettää ystävänsä ja sanoo: ’Leikkiähän se vain oli.”’” (Sananl. 26:18-19)

”Kun polttopuu loppuu, tuli sammuu, kun panettelija poistuu, riita laantuu. ” (Sananl. 26:20)

Tunnistanet nämä? Eräänlaisia viruksia ovat nekin. Arkipäiväisyys tekee niistä näkymättömiä. Jos näkisimme ne ja niiden vaikutukset ennakolta ja oikein, suhtautuisimme niihin kuin koronaviruspandemiaan. Välttäisimme sellaisia sosiaalisia kontakteja, joissa nämä arkkiviholliset pääsevät leviämään. Pitäisimme erityistä maskia suun edessä, ettemme tartuttaisi muita. Mutta ei… me emme tee niin, emmekä edes välitä. Emmehän me edes usko kantavamme tätä virusta itse – sehän on vain muilla.

Huomaamme kyllä, jos tällainen virus leviää ja iskee meihin itseemme. Niin, vaikutukset näemme, tunnemme ja ehkä tuomitsemmekin… mutta vain silloin, kun virus osuu itseemme tai läheisiin. Muutoin kukaan ei välitä – napin painalluksella välitämme sen eteenpäin. Tämä virus on siitä ikävä, että kun se pääsee leviämään ilmateitse, se leviää eikä sitä pysäytä enää mikään.

Miten sitten tältä virukselta voi varjeltua? Vain uskomalla sen olemassaoloon omassa sydämessä silloin, kun se alkaa kasvamaan ja pyrkii sieltä ulos. Jos se pääsee ulos, sitä ei pysäytä mikään. Olemme vastuussa siitä, ettemme anna sen levitä ulkopuolellemme.

Vain täydellinen hygienia riittää. On ehdottaman tärkeä pitää sellaista maskia ja sellaisia hansikkaita, ettei tuo virus pääse leviämään kuulopuheena eikä someviestinä ja edelleen tartuttamaan näin muita. Vastuu on meidän jokaisen. Tarkkaile oireitasi, muista oikea sosiaalinen etäisyys ja käytä suojavälineitä, ettet tartuta muita.