Englanninkielistä Raamattua lukiessa kohtaat tekstissä varsin usein laatusanan ”jealous” eli ”mustasukkainen, kade, mustankipeä” Jumalan määreenä. Suomenkielisissä käännöksissä Jumalan näissä kohden lähes poikkeuksetta käytetään sanaa ”kiivas”.

Mustasukkaisuutta ihmisten maailmassa.

Mustasukkaisuudesta puhutaan suomenkielisissä käännöksissä vain ihmisten määreenä. Tästä voisi luulla, että mustasukkaisuus kuuluu vain ihmisten maailmaan. Tähän löytyy yksi mielenkiintoinen poikkeus Jaakobin kirjeen tekstistä.

”Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: ”Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka on pannut meihin asumaan”?” (Jaak. 4:5)

Nykyinen kirkkoraamattu käyttää tuossa ilmausta ”mustasukkaisen kiihkeästi”. On käännös kumpi tahansa ”kiivasta Jumalasta” tuleekin joko ”kateellinen” tai ”mustasukkainen”. Jaakob ei siteeraa tekstissä mitään tunnettua raamatunkohtaa, vaan viitannee yleisesti kohtiin, joissa Jumala painottaa, ettei hänen omiensa tule palvoa muita jumalia (2. Moos 34:14; 20:5). Kyse on Jumalan asemasta ihmisen sydämessä.

Mustasukkaisuus Jumalan määreenä tuntuu ongelmalliselta, jos ajattelemme sitä siinä, mitä se saa ihmisessä aikaan. Jos taas ajattelet mustasukkaisuutta lemmikkikoiran määreenä, ajatus muuttuu. Tutkimusten mukaan 3/4 koirista reagoi isäntäänsä ’mustasukkaisesti’, jos hän hellii esimerkiksi pehmolelukoiraa lemmikkinsä sijasta tämän läsnä ollessa. Tässä tilanteessa lemmikin mustasukkaisuus tuntuu meistä lähinnä söpöltä ja sydäntä särkevältä.

Samoin jos asetamme mustasukkaisuuden Jumalan attribuutiksi, se ei tarkoita samaa mitä se on langennen ihmisen kohdalla. Jumala ei tee mustasukkaisuusrikoksia. Silti mustasukkaisuus sopii hyvin kuvaamaan Jumalan kiihkeätä rakkautta ihmistä kohtaan.

Mielestäni sana ”mustankipeä” kuvaa tuntemuksen riipaisevuutta ehkä vieläkin paremmin. Se puhuu siitä, miltä mustasukkaisuus tuntuu sen kantajasta. Siinä missä kiivaus on sinänsä hyvä käännös, mustankipeys puolestaan tuo kiivauden Jumalan rakkauden kontekstiin. Hän rakastaa ihmistä niin paljon, ettei hän suostu jakamaan rakkautensa kohdetta minkään muun kanssa.

Jumalan rakkaudessa ihminen tulee ensin – ja mustankipeys puhuu tuon rakkauden voimasta ja vahvuudesta. Kun ajattelen hänen rakkauttaan tästä perspektiivistä, en voi välttyä ajattelemasta, että antaako minun elämäni valinnat aihetta Jumalan ’mustankipeyteen’…