Mieleeni piirtyi elokuva nimeltä ”The History Boys” (2006), jonka näin ensimmäisen kerran muistaakseni joskus kesällä 2012. Elokuvassa oli varsin keskeisessä roolissa oppilaiden keskuudessa pidetty kirjallisuuden opettaja, joka ui vastavirtaan niin henkilökohtaisessa elämässä kuin koulun opettajayhteisössäkin. Hän oli äidinkielenopettaja ja elokuvan pojille hän opetti klassista englanninkielistä runoutta, mutta ennen kaikkea hän opetti elämän taitoa.

Kirjallisuuden opettaja, Hector, oli oppilaiden keskuudessa pidetty, vaikka häntä ei arvostettu opettajana työyhteisössään – päinvastoin. Hän ei ollut kiinnostunut täyttämään ulkoisia laatumittareita ja kriteerejä, mikä näkyi hänen arvostuksessaan kollegoiden keskuudessa. Hectoria kiinnosti enemmän se, mitä hän sisäisesti kykeni välittämään kullekin opiskelijasukupolvelle. Hänestä tuli elokuvassa seurattujen poikien tulevaisuuden kannalta ehkä keskeisin hahmo koko kouluyhteisössä.

On helppo kuvitella, ettei runousoppi ollut poikien mieliaineita eikä se ollut heidän näkökulmastaan tärkeä oppiaine sen jälkeen, kun pääsykokeet jatko-opiskelupaikan saamiseksi olivat ohi. Silti juuri Hectorin tunnit olivat poikien ehdottomia suosikkeja sen tähden, että opettaja itse paloi oppiaineelleen ja sama innostuksen palo tarttui siinä oppilaisiin.

Päinvastoin kuin muille opettajille tälle kirjallisuuden opettajalle ei ollut tärkeää oppilaiden arvosanallinen tai ulkotiedollinen menestys, vaan se, että hän onnistui välittämään heille kirjallisuuden ydinajatuksena lukemisen ja lausumisen taidon. Hector tahtoi muistuttaa poikia ennen kaikkea tosiasiallisten sanojen ajattomasta luonteesta.

Pistäkää pojat paketti kiertoon

Elokuvan ehdoton huippukohta liittyy sanoihin, jotka Hector välitti pojille unohtumattomalla tavalla, ennen kuin äkkiarvaamatta hän poistui ’näyttämöltä’ traagisesti moottoripyöräonnettomuudessa. Asia, jonka hän tahtoi poikien muistavan, on kiteytetty seuraaviin sanoihin:

”Pass the parcel. That’s sometimes all you can do. Take it, feel it and pass it on. Not for me, not for you, but for someone, somewhere, one day. Pass it on, boys. That’s the game I want you to learn. Pass it on.” (Sitaatti elokuvasta The History Boys)

Asia, jonka Hector tahtoi poikien muistavan, on kiteytetty näihin sanoihin, jotka seuraavassa käännän suomeksi – englanniksi teksti toimii huomattavasti paremmin kuin ontuva käännökseni. Suomeksi käännettynä se merkitsee jotain tämän suuntaista:

”Pistä paketti kiertoon. Se on joskus kaikki, mitä voit tehdä. Ota se, tunne se ja laita eteenpäin. Ei vain minulle, ei vain sinulle, mutta jollekin, jossain, jonain päivänä. Laittakaa se kiertoon, pojat. Se on pelin henki, jonka minä tahdon teidän oppivan. Pistäkää se kiertoon.” (Sitaatti elokuvasta The History Boys)

Ajatus ei sinällään ole mullistava tai edes ainutlaatuinen. Se ei ollut elokuvan slogan eikä ’tagline’, mutta minuun henkilökohtaisesti se kolahti ja jäi puhuttelemaan. Siinä sanotaan kutakuinkin kaikki se, mitä varten minä koen olevani olemassa.

Kehotus meille jokaiselle

Henkilökohtaisesti uskon, että laajemmin ajateltuna noissa sanoissa on muistutus perheille heidän vastuustaan ”laittaa paketti kiertoon”. Olemme saaneet evankeliumin lahjan ja perheinä meidän tehtävämme on laittaa tuo kaikkein kallein ”paketti” kiertoon ja pitää se liikkeessä, niin että myös ”se joku, jonain päivänä” saa myös nauttia siitä. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että evankeliumi viestikapulan tavoin siirtyy kauttamme sukupolvelta seuraavalle. Se on Herran Jeesuksen Kristuksen meille luottaman ”pelin henki”.

Sanoin, että ”laita paketti kiertoon” on annettu ohjeeksi perheille. Näin sanomalla tahdoin nostaa erityisesti esiin perheen – yhteiskuntamme ydinrakenteen, koska nykypäivänä perhe, jos mikä ikävä kyllä laiminlyö tämän riemullisen velvollisuutensa. Kovin usein moderni perhe ulkoistaa evankeliumin; annetaan mieluummin niiden hoitaa asia, ketkä sen paremmin taitavat. Ja niin evankeliumin ’paketin’ kiertoon laittaminen jätetään surullisen usein seurakuntien ja jopa melko pahasti tässä asiassa rappeutuneen koululaitoksen varaan.

Toki vastuu on meillä kaikilla, mutta perheet tahdon nostaa tässä erityiseen asemaan. On sangen vaarallista kuvitella, että me olisimme viimeinen sukupolvi ennen Herramme toista tulemusta. On tervettä ajatella niin, jos se kannustaa meidät evankelioimaan ja puhumaan Jeesuksesta entistäkin avoimemmin ja intensiivisemmin. Mutta se on vaarallista, jos se saa meidät elämään kuin viimeistä päivää ja sen tähden laiminlyömään velvollisuutemme välittää paketti tuleville sukupolville. Olet perheellinen tai et, sinun vastuullasi on evankeliumin viestin kuljettaminen toisaalta sille sukupolvelle, jota itse edustat, mutta myös sukupolvelle, joka tulee sinun jälkeesi. Kyllä, se on sinun tehtäväsi.

Sukupolvelta toiselle

Evankeliumi ei olisi tänään sinun ulottuvillasi, jos edelliset sukupolvet olisivat jättäneet oman osuutensa tekemättä. Ketju olisi katkennut, minkä jälkeen sen yhdistäminen uudelleen, on aina monta kertaluokkaa vaikeampaa. Meidän esi-isämme ja -äitimme tekivät oman osuutensa. Teemmekö me?

Ajatus ”laita paketti kiertoon” ei ole epäraamatullinen. Sama ajatus löytyy varsin suoraan toisin sanoin ilmaistuna Raamatusta. Psalmisti puhuu hänkin samasta asiasta hieman toisin sanankääntein:

”Herra muistaa meitä ja siunaa meitä, hän siunaa Israelin sukua, hän siunaa Aaronin sukua. Herra siunaa niitä, jotka häntä palvelevat, niin pieniä kuin suuria. Lisätköön Herra kansaansa, teitä ja lapsianne, polvesta polveen. Siunatkoon teitä Herra, hän, joka on tehnyt taivaan ja maan.” (Ps. 115:12-15)

Jos siis etsit siunauksia elämääsi, tässä näet vallan verrattoman tavan löytää niitä. Turhaan juokset hengellisestä tilaisuudesta toiseen etsimässä siunausta siunauksen perään vain ja ainoastaan itsellesi. Turhaan ahnehdit siunauksia omaan elämääsi – sinä kyltymätön – ellet ole valmis jakamaan siunausta eteenpäin – antamaa siitä toisille.

Jos todella tahdot Herran sinua siunaavan, avaa kätesi nyrkistä, tyhjennä taskusi ja ota vastaan ja anna eteenpäin. Laita paketti kiertoon ja näet kuinka siunaukset täyttävät sinunkin elämäsi. Älä ole ahne, ole antelias ja saat paljon enemmän, mitä kuvittelet. Lopeta itsellesi eläminen ja näe ympäröivän todellisuuden tosiasiallinen rikkaus.

Kuule, mitä Paavali sanoo kirjeessään Timoteukselle:

”Tämä sana on varma ja vastaanottamisen arvoinen. Siksihän me näemme vaivaa ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten pelastaja, varsinkin uskovien.” (1. Tim. 4:9-10)

Tätä varten minä olen olemassa ja tätä varten toivon sinunkin olevan. Jos elämäsi tarkoitus on vähemmän kuin tämä, et ilmeisesti odota elämältäsi juuri mitään. Ole uskalias ja koettele, mitä Jumala sanoo: ”Tämä sana on varma ja vastaanottamisen arvoinen.” Ota sanasta kiinni, näe vaivaa ja kilvoittele sen tähden, että sanoma elävästä Jumalasta välittyy elävänä myös seuraavalle sukupolvelle.

Paavalin mukaan sanoma elävästä Jumalasta on tarkoitettu kaikille, koska Jumala on kaikkien ihmisten pelastaja. Mutta jos heille ei kukaan sitä kerro, tuleeko Jumalasta elävä heidän elämässään? Vai tahdotko pitää elävän Jumalan vain omana pikku salaisuutenasi? Älä!

Pistä paketti kiertoon

Tämän kirjoituksen tarkoitus on haastaa sinut, laittaa sinut pohtimaan. Oletko sinä tehnyt osuutesi oman sukupolvesi ja seuraavan sukupolven hyväksi? Jos vastasit niin tehneesi, tarkastele asiaa vielä uudemman kerran ja mieti, onko tosiaan sukupolvelleni annettu tehtävä jo täytetty minun osaltani? Eikö enää ole lähimmäisiä – aikuisia tai lapsia, joille evankeliumin ’pakettia’ ei olisi vielä laitettu eteenpäin?

Luepa vielä tämä omalla tavallaan haastava sitaatti Hectorin vuorosanoista:

”Pistä paketti kiertoon. Se on joskus kaikki, mitä voit tehdä. Ota se, tunne se ja laita eteenpäin. Ei vain minulle, ei vain sinulle, mutta jollekin, jossain, jonain päivänä. Laittakaa se kiertoon, pojat. Se on pelin henki, jonka minä tahdon teidän oppivan. Pistäkää se kiertoon.” (Sitaatti elokuvasta The History Boys)

Miten mieltä innostava se onkaan – kun ajatellaan, että tuo paketti on todellakin elävän Jumalan elävä sana – evankeliumi. Ota se, tunne se ja laita eteenpäin. Siinä on myös siunatun elämän ’salainen kaava’. Jos etsit elämääsi siunausta, ota se vastaan, tunne se ja anna se eteenpäin. Se on pelin henki. Se on kaikki, mitä voit tehdä.

Voi, kun osaisin pukea tämän sanoiksi niin, että se tunne kuinka sydämeni pakahtuu tämän sanoman edessä, välittyisi sinulle ja kaappaisi sinutkin mukaansa.

”Pass the parcel. That’s sometimes all you can do. Take it, feel it and pass it on. Not for me, not for you, but for someone, somewhere, one day. Pass it on, boys. That’s the game I want you to learn. Pass it on.” (Sitaatti elokuvasta The History Boys)

Pohdittavaa

Ja olenko minä jo osuuteni tehnyt? Olenko nyt aivan varma? Niinkö?

(Tämä artikkeli on uudelleen kirjoitettu ja tarkennettu versio Jorin 24.2.2013 julkaisemasta tai saarnaamasta tekstistä.)