Ihmisen omavoimaisuus on yksi suurin este Kristukseen luottamiselle. Kun me luotamme omiin voimiimme, mahdollisuuksiimme, tietoomme tai resursseihimme, oletamme kykenevämme huolehtimaan tilanteista ilman Jumalan apua.

Paha tapamme onkin jakaa ongelmat kahteen ryhmään: niihin, joihin tarvitsemme Jumalan apua ja niihin, jotka luulemme kykenevämme hoitamaan itse.

Apostoli Paavalilla oli erityisen voimakas tahto. Raamattu kertoo kuinka hän matkoillaan kohtasi mellakoita ja tuskia (2. Kor. 11:16-33), mutta silti hän oli valmis tekemään matkaa Kristuksen tähden. Itse asiassa hän omisti elämänsä ensimmäisen puolikkaan Jumalan palvelemiseen täysin omavoimaisesti. Hän teki sitä kiihkeänä fariseuksena vainoten kristittyjä, kunne Herra Jeesus ilmestyi hänelle ja pysäytti hänet. Hänen luonteellaan omavoimaisuuden vaara vaani häntä varmasti vielä kääntymisen jälkeenkin.

Tähän liittyen hän kertoo korinttilaisille toisessa kirjeessään piikistä, jonka Jumala oli sallinut hänelle kantaa pitääkseen palvelijansa omavoimaisuuden kurissa.

Piikin kivulias siunaus

Toisen Korinttilaiskirjeen 12. luvussa Paavali kertoo lukijoilleen ’piikistä’ (2. Kor. 12:6-10) kuin vastapainona luvun alussa mainitsemilleen hengellisille kokemuksille (2. Kor. 12:1-5).

Tekstijakson jakeessa 7 Paavali mainitsee tämän kummastusta herättävän ’piikin’. Paavali oli tavallinen ihminen omine heikkouksineen, joten häntäkin vaani vaara ylpistyä teoistaan, kokemuksistaan tai palvelutyöstään. Hän oli kiitollinen Herralle siitä, että Herra oli suonut ’piikin’ muodossa hänelle armon välttyä ylpeilyn ja kerskaamisen kiusaukselta, vaikka tämä ’armon väline’ olikin ”pistävä piikki”, joka oli siis kaikkea muuta kuin miellyttävä kantaa.

Paavali siis mainitsee ”pistävän piikin” ja ”Saatanan enkelin kurituksen”, mutta kumpaakaan ilmausta Paavali ei avaa enempää. Alkukielen sana ’skolops’ tarkoittaa yksinkertaisesti ’pistintä, piikkiä’ ilman sivumerkityksiä. On mahdollista, että korinttilaiset tunsivat tuon Paavalin piikin, mutta sekin on jo oletus.

Sekä ’piikki’ että ”Saatanan enkelin kuritus” ovat mahdollisesti vertauskuvallisia termejä. Oikeastaan ainut asia, mitä varmuudella voidaan piikistä tietää, on se, että piikki tarkoitti kuritusta, joka epämiellyttävyydestä huolimatta palveli jumalallista tarkoitusta hänen elämässään. Syntiin Paavali ei kuitenkaan piikillä viittaa, koska ei ole Jumalan tarkoituksen mukaista kurittaa omiaan synnillä. Huomaa toki, ettei kiusaus tarkoita syntiä, joten kiusaukset voivat olla Jumalan sallimusta kasvattavassa merkityksessä.

Alkuperäisen piikin merkitys on askarruttanut Raamatun tutkijoita jo vuosituhannet. Seuraavaan luetteloon on kerätty muutamia selityksiä Paavalin piikille:

• korvasärky (Tertullianus)

• päänsärky (Krysostomos)

• ylipäätään ruumiilliset kivut (Kyprianus)

• epäpuhdas vaellus (roomalaiskatolinen traditio)

• kiusaus epäuskoon (Luther, Calvin)

• ruoskiminen, kivitys ja muu vaino (Aapeli Saarisalo)

• Viittaus Korintin seurakunnan alati jatkuviin riitoihin ja ongelmiin (Room. 9:3). Vaihtoehtoinen käännös kreikan ’angelos’ eli enkelille on ’viestinviejä, lähettiläs’. Tällöin vaihtoehtoinen käännös viittaisi korinttilaisia eksyttäneisiin valheopettajiin eli ’Saatanan lähettiläisiin’, jotka tekstiyhteydessä olivat suurin syy Paavalin murheeseen ja tuskaan seurakuntansa puolesta. (Adam Clarke)

Jos näistä jokin pitäisi valita, olisin taipuvainen hyväksymään viimeisen selityksen, koska se sopii parhaiten välittömään tekstiyhteyteen, eikä myöskään ole ristiriidassa uskonpuhdistajien laveampien tulkintojen kanssa. Mutta kuten sanottu, ’piikin’ laadun ja olemuksen tietäminen on parhaimmillaankin pelkkää arvuuttelua.

Uskon, että jokainen löytää omasta elämästään heikkouden tai alati vaivaavan seikan, jonka voi laittaa sanan ’piikki’ tilalle. Ehkä koemme sen asian edessä samoin kuin Paavali, että jos ’piikkiä’ ei olisi, voisimme palvella Jeesusta Kristusta entistä tehokkaammin ja uskollisemmin. Näemme ’piikin’ olevan jopa este täysipainoiselle elämälle Kristuksessa, mutta toisaalta se estää meitä käymästä ylpeiksi – ja parempi niin, koska ylpeyden mukana saattaisimme kadottaa kaiken.

Loppujen lopuksi tekstin ymmärtäminen ei edes edellytä lukijan tietävän, mikä Paavalin piikki alun perin oli, vaan riittää, että lukija ymmärtää mitä se sai hänessä aikaan. Näemme tekstistä, että

1. piikki oli epämiellyttävä inhimillisesti ajateltuna: ”Olen kolme kertaa pyytänyt Herralta, että pääsisin siitä”, mutta siitä huolimatta

2. piikki esti Paavalia ylpistymästä, minkä lisäksi

3. se ohjasi häntä vaeltamaan täysin riippuvaisena Herrasta: ”Mutta hän on vastannut minulle: ’Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.’” (2. Kor. 12:9)

Jeesuksen kieltävä vastaus on varmasti aluksi hämmentänyt Paavalia ja ehkä se on ollut hänelle vaikea hyväksyä. Sisäistettyään Jeesuksen vastauksen pyyntöönsä, hän ymmärsi piikin hengellisen tarkoituksen omaksi parhaakseen. Paavalia vaivannut piikki ikävyydestään huolimatta teki hänestä nöyrän ja uskollisen palvelijan, kuten teksti todistaa:

”Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.” (2. Kor. 12:9)

Rukouksesta huolimatta piikki pysyi ja piti Paavalin kiinni olennaisessa. Piikki vaikutti Paavalin elämässä niin, että hän eli todeksi julistamaansa evankeliumin sanomaa; hän ei täten vain suullaan julistanut armon evankeliumia, vaan kirjaimellisesti eli siitä. Hän oli itsessään heikko Jumalan armon kerjäläinen ja tiesi elävänsä jokaisen päivän yksin Jumalan armosta.

Kun Paavali oppi tuntemaan heikkoutensa, hän näki Herran voiman ja valtasuuruuden. Vanhempi käännös sanoo ”Minun armossani on sinulle kyllin”. Huomaa, että se ei ole lupaus jostain, mikä olisi ollut Paavalin tavoitettavissa tai jostain, mikä odotti tulevassa ajassa. Se puhuu nykyhetkestä varmana ja vallitsevana olotilana.

Toisin sanoen, vaikka Paavali koki piikkinsä tähden heikkoutta Jumalan edessä, siitä huolimatta Herran Jeesuksen näkökulmasta Paavali oli ’ok’, koska Herran Jeesuksen armo kantoi Paavalia! Tartu sinäkin tähän ja näe itsesi Jumalan armon silmin riittävänä!

Heikkous ja täydellinen riippuvaisuus Jumalan armosta piti Paavalin nöyränä. Hän ei turhaan kuvitellut tekevänsä hyviä tekoja Herralleen, vaan päinvastoin hän ymmärsi Jumalan palvelijana olevansa etuoikeutettu tehtäväänsä – ei omasta ansiosta, vaan yksin Jumalan armosta.

Piikki piti hänet täysin riippuvaisena lähettäjästään. Hän saattoi nähdä, että piikistä huolimatta armo kantoi. Hänen sydämensä asia oli armon evankeliumin julistaminen; se oli hänelle uskottu palvelutehtävä, jonka hän tahtoi tehdä niin hyvin kuin taisi – edelleen täysin riippuvaisena Jumalan armosta.

Mikä pitää jalkani maassa?

Ymmärrät varmasti, mitä tarkoitusta ’piikki’ palveli Paavalin elämässä. Joku saattaa ajatella, että hän olisi ollut vieläkin tehokkaampi ilman ’piikkiä’, mutta olisiko tuo tehokkuus ollut sittenkään tuottavaa Taivasten valtakunnan näkökulmasta?

Mitä hedelmää omavoimainen työ olisi kantanut? Eikö ollut paljon parempi vaihtoehto, että Paavali säilytti ehyen yhteyden Herraan ja eli yhteydessä häneen? Paavalille ei ollut ’piikin armon’ vuoksi tehtäviä, jotka hän tekisi itse ja tehtäviä, joissa tarvittiin Jumalan apua. – Ei, sellainen ajattelu ei kuulu Taivasten valtakuntaan. Taivasten valtakunnan lähettiläällä on ainoastaan ’tehtäviä’, joita Jumala tekee ja joihin hän saa itse armon olla tavalla tai toisella osallinen!

Me emme tee itse, emme tee sen paremmin mitään Jumalan ’avustamana’. Se mitä me teemme itse tai Jumalan avustamana on jotain, mikä Taivasten valtakunnan näkökulmasta voi yhtä hyvin jäädä tekemättä. Me elämme Kristuksessa ja saamme olla osalliset hänestä ja nähdä sen hedelmän, mitä hän tekee meissä ja kauttamme. Siinä on kaikki.

Jos tunnet olevasi vahva jollain elämänalueella, ole varuillasi! Turhan usein omavoimaisuus paljastuu heikkoudeksesi. Se estää sinua luottamasta Jumalaan. Tästä syystä on Jumalan armoa, että hän sallii meidän kohdata heikkoutemme, jonka kautta hän tuo meidät alati syvenevään luottamukseen hänessä.

Ethän siis halveksi heikkouttasi – se on tie Jumalan voiman tuntemiseen!

”Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa” (2. Kor. 12:9b)

Pohdittavaa

Mikä oli piikin tarkoitus? Onko Herra antanut minulle oman ’piikkini’?