Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2024

Viheltäen

La Gomera, yksi pienimmistä Kanariansaarista, on vehreä saari, jonka pinnanmuodostusta hallitsevat syvät laaksot ja jyrkät rotkot. Vehreän luonnon ansiosta se on suosittu matkailukohde ulkoilusta ja retkeilystä pitävien keskuudessa.

Kuva La Gomeran saarelta. (Image by guayota from Pixabay)

Saarella on viime vuosina elvytetty vanhaa vihellyskieltä, el Silbo Gomero, joka kuulostaa linnun laululta. Tuossa kielessä puhe tuotetaan viheltämällä. Tämä kieli on ollut erityisen hyödyllinen vuohien paimentamisessa – erityisesti aikana ennen kännyköitä – ja edelleenkin, koska vuohet eivät ymmärrä kännyköiden päälle. Kieli onkin varsin monikäyttöinen.

Saaren vuoristoinen maasto on toisaalta erinomainen laidunmaa vuohikarjalle, mutta samalla se tekee paimentamisesta haastavaa. Vuosisatojen ajan paimenet ovatkin viestineet saarella toisilleen viheltämällä. Näin he ovat voineet kommunikoida toisilleen pitkien matkojen päähän.

Tämän lisäksi viheltämistä on käytetty vuohilaumojen …

Lisää...

Täydellinen elämän perusta

Elämän perustaa voi ajatella monesta näkökulmasta. Kuluvan päivän elämälle sen perusta voidaan ajatella lasketun pitkälti jo menneinä päivinä; valinnat – omat ja toisten – luovat pohjan sille, keitä tai missä olemme tänään.

Perusta ja kulmakivi. Sen varassa tämäkin pylväikkö seisoo tai kaatuu. (Image by aleceratti from Pixabay)

Perusta voi tarkoittaa myös niitä arvoja, joiden mukaan paahdamme menemään eteenpäin; arvopohja antaa ihmiselle perustan tehdä päätöksiä ja myös arvioida onnistumistaan – eli eräänlainen perusta on sekin.

Varsinaiset elämän perustat, eli elämää kannattelevat tukirakenteet, löytyvät kuitenkin sieltä, mihin matkallamme turvaamme. Käytän tässä monikkomuotoa siksi, että nykypäivän ihminen luottaa elämän useiden eri perustojen varaan. Hän luottaa toisaalla elämänsä yhden perustan varaan, mutta toisaalla toisen – ehkäpä hän on rakentanut kokonaisen tukiverkoston siltä varalta, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Evankeliumin keskiössä

Markuksen evankeliumin kahdeksannessa luvussa on evankeliumin taitekohta siinä, että sen 27. jakeessa alkaa Jeesuksen matka kohti Jerusalemia.

Samassa yhteydessä Jeesus käy opetuslasten kanssa keskustelun siitä, että mitä he ovat kuulleet ihmisten hänestä ajattelevan. Keskustelu päättyy kohtaan, missä Jeesus kysyy opetuslapsilta itseltään, että mitä he Jeesuksesta ajattelevat:

””Entä te?” kysyi Jeesus. ”Kuka minä teidän mielestänne olen?” Pietari vastasi hänelle: ”Sinä olet Messias”” (Mark. 8:29)

Tämä jae on Markuksen evankeliumin keskikohta monella tapaa laskettuna. Tietenkään emme voi määritellä evankeliumille tarkkaa keskikohtaa, koska sen voi mitata niin monella tavalla, Mutta vaikka tarkkaa vastausta kysymykseen ei ole, voidaan sanoa, että Markuksen evankeliumin puoliväli on noin luvun 8 kohdalla.

Evankeliumin huippukohta

Teemallisesti keskikohta sijoittuu juurikin näihin Pietarin sanoihin. Se jakaa kirjan selkeästi kahteen osaan. Evankeliumin ensimmäinen puolisko …

Lisää...

Epäonnistumisessa lupaus uuteen elämään

Ihmiselämään mahtuu joukko erilaisia pelkoja. On pieniä ja suuria pelkoja – jos niitä mitataan sen mukaan, miten voimakkaasti ne koetaan ja miten merkittävästi ne vaikuttavat ihmisen elämään.

Ei sitten ihan osunut… (Image by FlitsArt from Pixabay)

Pienen pelon ihminen kykenee voittamaan tahtonsa voimin, mutta kun kyse on vakavasta pelkotilasta tai kammosta, käy se esteeksi normaalille elämälle. Vakava pelko ei ole ’vain’ tuntemus tai oire, vaan se on este. Pelko vie ilon ja houkuttaa ihmisen karttamaan tilanteita, joissa hän joutuu pelkonsa kohtaamaan.

Myös erilaisten pelkojen kirjo on valtava. On näet paljon eri asioita, mitä ihmiset pelkäävät. Osa peloista on terveitä, ihmistä suojelevia pelkoja, jotka estävät ihmistä saattamasta itseään vaaraan. Mutta ikävä kyllä on vähintään yhtä suuri joukko turhia pelkoja, jotka …

Lisää...

Tieto tekee ylpeäksi

Ensimmäisen korinttilaiskirjeen kahdeksannessa luvussa Paavali käsittelee epäjumalille uhratun lihan ongelmaa. Se oli arka kysymys, joka vaikutti käytännössä seurakuntalaisten normaaliin arkeen.

Tietoa, tietoa,… (Image by PublicDomainPictures from Pixabay)

Kyseessä ei ollut sellainen hypoteettinen tai periaatteellinen ongelma, joiden parissa moderni teologia tuntuu pääosin painivan. Ehkä kuvittelemme jo vastanneemme arkisiin kysymyksiin tai sitten koemme turvallisemmaksi tutkia asioita, jotka eivät vaikuta omaan arkeen. Luomme kauniit teoriat toisille ja elämme itse pellossa :-)

Paavali käsittelee asiansa varsin kunnioittavasti ja perusteellisesti huomioiden kiistan eri osapuolten näkemykset. Paavali taitoi täten kunnioittavan keskustelun periaatteet, joista meitäkin tulee aina välillä huomauttaa.

Olen käsitellyt korinttilaisia huolestuttanutta aihetta useat kerrat eri yhteyksissä, joten tällä kertaa en puutu siihen. Nostan tekstistä esiin ainoastaan yhden Paavalin ajatuksen heti luvun alusta. Siinä hän …

Lisää...

Kristuksen opin alkeet

Uskonpuhdistuksen jälkeisessä Saksassa tuli ongelmaksi piispantarkastuksen suorittaminen, koska katoliset piispat olivat paenneet uskonpuhdistuksen tieltä. Täten Luther otti tehtävän itselleen ja järkyttyi huomattuaan ihmisten tietämättömyyden kristinopista.

Luther. (Image by falco from Pixabay)

Vuosisadat oli messuttu vain latinaksi ja täten monen kohdalla oli laiminlyöty kristillinen kasvatus, joten enää harva tiesi kristinuskosta mitään. Tilanteen korjaamiseksi Luther laati kaksi katekismusta: Ison- ja Vähän katekismuksen, joista jälkimmäistä alettiin opiskella niin seurakunnissa kuin kodeissakin.

Seurakuntien synkkää tilannetta ei auttanut lainkaan se, että tietämättömyys ja maallistuminen vaivasi myös silloista papistoa. Tästä Luther kirjoittaa Ison katekismuksen esipuheessa:

”Vähäisiä eivät ole ne syyt, joiden vuoksi voimaperäisesti opetamme katekismusta ja pyydämme hartaasti muita tekemään samoin. On nimittäin valittaen todettava, että monet saarnaajat ja papit ovat virkaansa ja tätä oppia …

Lisää...

Mystinen silta

Tämä tekstini on eräänlainen ihmiskoe, johon sinä lukijani saat osallistua. Jos alla oleva teksti on ’sinulle liikaa’ sitä lukiessasi, lue ennen lopettamista artikkelin viimeinen kappale ja kenties palaat uudelleen tekstin pariin.

Puinen silta – tästäkö nyt puhutaan? (Image by Peggychoucair from Pixabay)

Käyttämäni teksti on aavistuksen vaikeaselkoinen ”Dialogi Jumalan kaitselmuksesta”. Tekstiä vaikeuttaa lisäksi epämääräinen käännökseni. Pieni epämääräisyys on kuitenkin tällä kertaa juuri se, mitä tekstillä haen.

Aloitetaan.

Pyhä Katariina Sienalainen (1347-1380) oli dominikaaniseen sääntökuntaan kuulunut mystikko, joka kanonisoitiin vuonna 1461 ja julistettiin kirkonopettajaksi vuonna 1970. Hänen kirjallisesta tuotannostaan on säilynyt 26 rukousta ja yli 380 kirjettä.

Yksi näistä säilyneistä teksteistä on ”Dialogi Jumalan kaitselmuksesta, jonka hän saneli keskustelun muotoiseksi kertomukseksi Jumalan kanssa. Raamatun …

Lisää...