Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2024

Tuo arvo ja maku esiin

Luin Paavalin kirjeestä kolosalaisille kirjeen päättävää kehottavaa osaa. Tekstistä nousi eteeni tuttu raamatunkohta, josta varmaan minäkin olen saarnannut tai ainakin opettanut.

Miltähän omena maistuu? (Image by congerdesign from Pixabay)

Tekstin – tai ainakin sen periaatteet – kuulee usein myös todistamiseen tai evankeliointiin painottuvassa keskustelussa. Se kuuluu näin:

”Suhtautukaa viisaasti ulkopuolisiin, käyttäkää sopivaa hetkeä hyväksenne. Puhukaa aina ystävällisesti, kuitenkin sananne suolalla höystäen. Teidän on tiedettävä, miten kullekin vastaatte.” (Kol. 4:5-6)

Ikävä kyllä tekstin ohjeista usein unohdetaan kohdat ”suhtautukaa viisaasti”, ”sopivaa hetkeä” ja ”ystävällisesti”. No, mitäpä niillä nyt meidän ajassamme tekeekään, kun jokainen huutaa vain omaa asiaansa kaiken aikaa provosoiden toisia.

Usein tekstistä toki muistetaan ”sopivaa hetkeä”, mutta …

Lisää...

Lähetetyt maailmaan

Apostolien tekojen ensimmäisten lukujen kertomus Pietarin saarnasta ensimmäisenä helluntaina (Ap. t. 2:14-) on usealle varsin tuttu.

Lähettämistä tämäkin. (Image by Gerd Altmann from Pixabay)

Yleensä saarnasta muistetaan sen lopputulos, eli kuinka sen koskettamana noin 3000 uutta veljeä ja sisarta liittyi alkuseurakuntaan. Tapahtuman jälkeen Apostolien teot jättää mainitut 3000 sivummalle ja keskittyy nimelleen ja teemalleen uskollisesti kuvaamaan apostolien edesottamuksia.

Kirjoittajan keskittyminen kuvaamaan apostoleiden elämää harhauttaa monet lukijat ajattelemaan, että evankeliumi levisi Rooman valtakuntaan pelkästään apostolien ponnistusten välityksellä. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan useat seurakunnat, kuten esimerkiksi Rooman ja Antiokian seurakunnat, syntyivät Pietarin saarnasta syttyneiden juutalaiskristittyjen kautta heidän palattuaan Jerusalemin helluntaijuhlilta kotikaupunkeihinsa. Ilosanoman jakaminen ei ollut pelkästään apostolien etuoikeus, vaan siihen sai osallistua koko kristillinen seurakunta.

Jeesuksen jäähyväisrukous

Saatat ihmetellä, miten …

Lisää...

Iisoppi – ai, mikä?

Alkuviikosta, kun pesin muutaman koneellisen pyykkiä edellisen työkomennuksen jäljiltä, tuli mieleen pyykkejä kuivumaan laittaessa yksi vanha paitani. Tuo paita oli minulla usein matkassa, koska se tuntui hyvältä päällä ja oli riittävän siisti monenlaisiin tapaamisiin. Nyt paita ei ollut matkassa.

Tässä yksi iisoppi-lajikkeista. (Image by Sonja Rieck from Pixabay)

Jossain vaiheessa näet kävi niin, että onnistuin ruoanlaiton yhteydessä hankkimaan siihen useita ikäviä rasvatahroja, jotka eivät sitten lähteneet pesussa – eivät edes tahranpoistoaineella.

Lopputulos hyvästä yrityksestä huolimatta oli se, että kyseinen paita on tätä nykyä nk. ’kotipaita’ eli se on varattu ”vain arkista käyttöä varten” ja täten edelleen käytössä. Käyttötarkoitus on vain muuttunut. Ja näin se on; toinen paita on arvokasta ja toinen arkista käyttöä varten (Room. 9:21)… …

Lisää...

Isä ja kaksi veljestä

Tuhlaajapoikavertaus on tuttu kertomus jokaiselle Raamattua vähänkään lukeneelle. Se on ainutlaatuinen ja erikoinen kertomus, että se puhuttelee niin uskosta osatonta kuin vielä pidempäänkin Kristusta seurannutta.

Tuhlaajapoika (Image by Jeff Jacobs from Pixabay)

Voisi sanoa, että tuhlaajapoikavertaus on kokonainen oma maailmansa pienoiskoossa. Sen sanoman ymmärtää jo pieni lapsi, mutta siitä huolimatta harvassa ovat ne kasvaneetkaan kristityt, jotka ovat vertauksen sanoman sisäistäneet niin, että hallitsevat sen käytännön elämässä. Yllättävän moni varttuneempikin uskova näet löytää itsensä ainakin jossain määrin tuhlaajapojan kovasydämisen vanhemman veljen paikalta.

Kertomus tuhlaajapojasta löytyy vain Luukkaan evankeliumista, jossa se on sijoitettu viimeiseksi 15. luvun kolmen samaa teemaa käsittelevän vertauksen sikermässä: 1) vertaus kadonneesta lampaasta (Luuk. 15:1-7), 2) vertaus kadotetusta kolikosta (Luuk. 15:8-10) ja tekstimme 3) vertaus kadotetusta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Henki elämän keskellä

Onpa ihminen kummallinen otus. Hän muistaa parhaiten alut ja loput, vaikka kuitenkin tärkein ja enin on se, mitä tapahtuu niiden välissä.

Elämäkö on vain alkuja ja loppuja? (Image by Shelley Evans from Pixabay)

Elämämme elämän keskellä – vaellamme alati jonkin alun ja lopun välillä. Silti juhlimme tyypillisesti vain alkuja – syntymä, häät, tupaantuliaiset, jne. Ja tietenkin loppuja – valmistuminen, hautajaiset, kilpailun loppu tai maaliin tulo, jne. Alku tai loppu; se on juhlan arvoinen. Sävy vain vaihtelee.

Aluilla ja lopuilla voi tehdä pienen ajatusleikin. Usein on vain valinta ja näkemys, mikä on alku ja mikä loppu: syntymä, kuolema, häät, valmistuminen… Toisen loppu on toisen alku ja päinvastoin.

Yleisesti alut ovat usein jännittäviä – jopa pelottavia. Olenko hyvä vanhempi vastasyntyneelle? Menestynkö …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |

Käsittämätön kärsivällisyys

Aloitetaan alusta ja palataan aikaan, kun ihminen luotiin.

Nämä kuutiot edustavat minulle kärsivällisyyden hyvettä :-) (Kuva Hans Pixabaystä)

Jumala sanoi: ’Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu.’ Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.(1. Moos. 1:26-27)

Teksti korostaa ihmisen luodun ’Jumalan kuvaksi’ eli Jumalan kaltaisuuteen. Kaltaisuus ja kuvana oleminen ilmaisevat tekstissä keskenään samaa asiaa.

Kaltaisuus ei tarkoita, että se ’jokin kaltainen’ olisi samaa olemusta vertailukohteen kanssa tai edes kopio alkuperäisestä. Kaltaisuus tarkoittaa, että ’kaltaisella’ on vertailukohteen kanssa paljon samaa: arvoja, ominaisuuksia tai kykyjä. Samalla se ilmaisee epäsuorasti eron alkuperäisen ja …

Lisää...

Tykkää, jaa, seuraa

Muistan hyvin tuon ajan, kun sosiaalinen media oli uusi ja se aiheutti minussakin sydämentykytyksiä ja esimerkiksi FOMOa (”Fear Of Missing Out”) eli pelkoa jäädä paitsi.

Sosiaalisen median vietävissä vai ei? (Kuva Marie Pixabaystä)

Oli pakko seurata (follow) kaikkia tuttavia sekä lisäksi trendikkäitä merkkihenkilöitä, jotka saattoivat sanoa peräti merkittävää. Jos tällainen vaikuttaja sitten viisauden mediaan kirjoitti, oli minun vuorostani pakko papukaijana se jakaa (share), että osoitin seuraavaani aikaa. Ja tietenkin minun piti myös tykätä (like) kaikesta, mitä algoritmit mediavirtaan syöttivät.

Algoritmit kehittyivät, ihminen ei. Ja niin syntyi sosiaaliseen mediaan outoja samanmielisten kuplia, joissa hoettiin omia mantroja ja luultiin, että ne ovat totuus. Muistan kuinka tällaisessa kuplassa en joskus kiireiltäni jaksanut käydä tykkäämässä jokaista hassun hauskaa sutkautusta, puhumattakaan raskaiden ihmisten vieläkin …

Lisää...