Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2024

Kantakaamme hedelmää

Tämän sunnuntain otsikko kirkkomme saarnakalenterissa on ”Kantakaamme hedelmää”, mistä myös pitkä epistolateksti (1. Joh. 4:7-21) puhuu. Siinä aiheena on rakkauden hedelmän kantaminen.

Vesi, hedelmä – päivän teemoja… (Image by Gundula Vogel from Pixabay)

Johanneksen ensimmäistä kirjettä voidaan aiheellisesti kutsua rakkauskirjeeksi samoin kuin Johannesta itseään kutsutaan rakkauden apostoliksi. Johanneksen kirjeen tekstistä tekee meille vaikeaselkoisen ehkä se, että puhuessaan rakkaudesta Johannes todella tunsi aiheensa. Me laulamme hengellisessä laulussa ”Tunnen suurta Jumalaa vain vähän”, mutta tämä ei ollut Johanneksen laulu. Hän tunsi suurta Jumalaa ”ehkä vähän enemmän”.

Johannes oli sisäistänyt Jumalan rakkauden koko elämällään. Siitä kertoo jo sekin, että evankeliumissaan Johannes viittaa itseensä peräti viisi kertaa sanoilla ”opetuslapsi, jota Jeesus erityisesti rakasti”. Jos Johannes …

Lisää...

Näetkö? Kuuletko?

Ihmisen ikääntyessä häneltä riisutaan pois paljon sellaista, mitä hän aiemmin piti itsestäänselvänä eikä ehkä osannut sitä arvostaakaan.

Menemättä nyt mihinkään dramaattiseen, otetaan esimerkiksi ikänäkö – eli näköaistin heikkeneminen, mikä tosin kompensoi armollisesti samanaikaista ulkonäön muutosta. Ehkä monelle suurempi yllätys onkin sama kehitys kuuloaistin kohdalla – ’ikäkuulosta’ ei juuri puhuta.

Tämä aistien heikentyminen ei kuitenkaan ole ainoa syy siihen, miksi me ihmiset emme aina näe emmekä kuule. Joskus on vain niin, että tiedämme mielestämme niin paljon paremmin, että näkemämme tai kuulemamme ei tartu meihin. Tästä on kyse myös kylväjävertauksen selityksessä, kun Jeesus sen loppupuheessa sanoo näin:

”Mutta autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat. Sillä totisesti minä sanon teille: …

Lisää...

Pelkoa ja tekopyhyyttä

Tämä on tarina sanoista, mutta myös teoista. Aikanaan eräässä kuvitteellisessa seurakunnassa vaikutti mies, joka puhui lakkaamatta yhteiskristillisyyden ja kirkkokuntia yhdistävän uskon puolesta.

Yhdessä erilaisina (Kuva StockSnap Pixabaystä)

Mies puhui sydämen palolla silmät hehkuen seurakuntarajat ylittävästä yhteisestä uskosta ja tarpeestamme todistaa maailmalle, kuinka eri kirkkokuntien kristityt ovat yhtä suurta perhettä opillisista näkemyseroista huolimatta. Voimme sanoa, että tarinamme mies oli millä tahansa mittarilla mitattuna henkeen ja vereen yhteiskristillinen ’heppu’.

Kerran miehen kotipaikkakunnalla sitten järjestettiin suuri yhteiskristillinen evankelioimistapahtuma, jonka järjestelyihin päähenkilömme osallistui tietty itsekin. Tapahtuma huipentui lauantai-iltana yhteiseen ehtoollisjumalanpalvelukseen, jossa eri kirkkokuntien uskovat kävivät nauttimaan Herran ehtoollista yhtenä suurena perheenä. Tilaisuudessa ehtoollinen jaettiin käytännön syistä kuitenkin aavistuksen poikkeavalla tavalla verrattuna siihen, miten tarinan päähenkilön kotiseurakunnassa oli totuttu tekemään vuosikymmenten ajan.

Päähenkilömme, joka …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Ku(u)lumme yhteen

Viikko ennen pääsiäistä olin työmatkalla Kööpenhaminan Frederiksbergissä. Matkustan sinne palavereihin noin 2-3 kertaa vuodessa aina muutamaksi päiväksi kerrallaan.

Kello kuuden juoksijoita nämäkin? (Kuva SorcerySoap HocusPocus Pixabaystä)

Tiukkojen palaveripäivien aamuina nousen varhain, että ehdin viettää päivän kohokohdan vastapainona istumiselle. Lähden yleensä siinä kello kuuden aikaan lenkille vielä melko hiljaiseen suurkaupunkiin. Aikaa on rajallisesti, koska palaverit alkavat yleensä kahdeksalta, joten en voi lähteä ’seikkailemaan’ ympäri kaupunkia, vaan hakeudun hotellin lähellä sijaitseville järville juoksemaan.

Oikeastaan nuo järvet ovat vain yksi suorakaiteen muotoinen allas, joka on jaettu silloilla viiteen osaan. Sen ympäri kulkee jalankulkijoille erotettu ulkoilureitti. Koko kierrokselle tulee ympärysmittaa reilut seitsemän kilometriä, mutta koska se on jaettu silloilla viiteen osaan, voi jokainen mitoittaa lenkkinsä niiden avulla mieleisekseen. Esimerkiksi minun tyypillinen ’reilu kymppini’ …

Lisää...

Sattumia, sattumia,…

Kuinka tässä nyt tällä tavoin kävi?” ”Et ikinä arvaa, mitä meille eilen sattui?” ”Et usko, keneen törmäsin kaupungilla?” jne. Nämä arkipäiväiset lausahdukset kuvaavat sitä, kuinka vähän ihminen loppujen lopuksi elämän käänteitä hallitsee, vaikka hän yrittäisi pitää langat omissa käsissään.

Kohtalon ovia? Vai johdatus oikealle ovelle… (Kuva Arek Socha Pixabaystä)

Aina vain sattuu ja tapahtuu sellaista, mitä pieni ihminen ei ole osannut ennakoida. Jälkeenpäin katsottuna elämä tuntuu koostuvan lukuisista sattumista. Ei varmaan yksikään Adamin jälkeläinen ole elänyt täysin ennalta arvattavaa elämää. On elämänkatsomuksellinen kysymys miten kukin ’sattumien summaa’ nimittää; ympäristötekijöiksi, kohtaloksi vaiko johdatukseksi.

Yleensä kristillisissä piireissä on tapana puhua johdatuksesta, koska me uskomme, että Herra on luomakunnan yläpuolella ja toisaalta osana sitä johdattaa ihmisiä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Isän kanssa yhdessä

Ulkoisesti sama lopputulos voidaan saavuttaa monella tavalla, mutta jos työtä arvioidaan kokonaisuutena, toteutustapojen erot tulevat selkeästi esiin. Otetaan esimerkiksi vaikkapa kivistä koottujen rappusten rakentaminen.

Kiviportaat (Kuva Peter H Pixabaystä)

Lopputuloksena syntyneet rappuset voivat kaikissa tapauksissa olla yhtä hyvät, mutta kokemus, joka syntyy rakentamisesta voi olla aivan erilainen.

Ajattelepa tilannetta, jossa raput rakennetaan orjatyövoimalla. Entä jos rappuja rakentavat palkkatyöläiset, joilla on huono palkka ja heitä painostetaan tekemään työ kiireellä.

Entä miten tilanne muuttuu, jos kivirapputyömaalla onkin yrittäjä, joka tekee työn alihankintana kustannustehokkaasti? Jospa tuo rakentaja onkin kivitöiden taitaja, joka rakastaa työtään? Entä miten tilanne muuttuu, kun rappuja rakentaa talon omistaja itse iltapuhteena ja harrastuksena omaksi ilokseen?

Vaikka rappuset syntyvät varmasti kaikilla näillä tavoilla, on lopputulos kokonaisuutena aina parempi, jos ” …

Lisää...

Yksi sydän ja yksi sielu

Päivän evankeliumiteksti on apostoli Tuomaan ja ylösnousseen Kristuksen kohtaamisesta. Se on lempitekstejäni, mutta puhuin siitä vuosi sitten, joten valitsen nyt käsitellä päivän teksteistä Apostolien tekojen ja Psalmin tekstit (Ap. t. 4:32-35; Ps. 133).

”Yksi sydän ja yksi sielu” (Image by Barbara Bonanno from Pixabay)

Jos ihmettelet, miksi nostan ne kummatkin esiin, vaikka Apostolien tekojen tekstissä riittää ainesta vaikka useampaan saarnaan, syy on se, että tekstit puhuvat samasta asiasta. Nostan psalmin tekstin selittämään toista tekstiämme, mikä helpottaa meitä pysymään tekstin ydinasiassa.

Tekstit

Luetaan tekstit ja kerron sen jälkeen lyhyesti psalmin tekstistä ennen kuin paneudumme tähän toiseen. Aloitetaan silti Apostolien tekojen tekstistä.

Koko uskovien joukolla oli yksi sydän ja yksi sielu. Kukaan ei pitänyt omanaan sitä, minkä omisti, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |