Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: heinäkuu 2023

Se kaikkein tärkein

Vietän tässä viimeistä lomaviikkoa. On ollut yhteydenpitoa lähisukulaisten kanssa ja pieni kesälomamatka Vesivehmaan kylään tapaamaan ystäviä.

Missä on aarteesi? (Kuva Tumisu Pixabaystä)

Tänä vuonna en ole saanut aikaiseksi lähteä erämaahan vaeltamaan, mikä tällä hetkellä vähän harmittaa. Ehkä vielä ehtisi jonkin päivämatkan tekemään, mutta ehkä tänä vuonna riittää mielenmatkat Jumalan valtaistuinsaliin. Siellä on tilaa olla ihminen eikä omat ajatuksetkaan syytä.

Joka tapauksessa loma on tehnyt tehtävänsä ja ajanut minut jokavuotiseen arvokeskusteluun itseni kanssa. Irtautuminen arjesta on herättänyt sisälläni hiljaisen, mutta perusteellisen arvokeskustelun. Mihin se sitten lopulta johtaa, jää nähtäväksi. Tässä on pientä välitilinpäätöstä.

Otetaan pohjaksi Jeesuksen ja ”muuan miehen” arvokeskustelu – tai voisiko sanoa, että hän kehityskeskustelun Jeesuksen kanssa.

Kun Jeesus lähti jatkamaan matkaansa, muuan mies tuli …

Lisää...

Elämän uhraaminen

Muistatko kertomuksen myrkkykäärmeistä erämaassa, jotka vaivasivat Israelin kansaa, kun he jälleen kerran napisivat Jumalalle? Kun kansa katui, Jumala antoi heille pelastuksen pronssikäärmeen muodossa:

Mooseksen vaskikäärme. (Kuva CCXpistiavos Pixabaystä)

”Mooses teki pronssista käärmeen ja pani sen tangon päähän. Kun ne, joita käärmeet olivat purreet, katsoivat pronssikäärmettä, he jäivät eloon.” (4. Moos. 21:9)

Pronssikäärme oli tuolloin kansalle elämän ja Herran lupaukseen uskomisen symboli. Vuosisatojen kuluttua pronssiselle käärmeelle tapahtui kuitenkin jotain hämmästyttävää, mistä Raamattu kertoo meille jotain kuningas Hiskian ajalta:

”Hän [Hiskia] hajotti uhrikukkuloiden alttarit, murskasi kivipatsaat ja kaatoi asera-tarhat. Myös Mooseksen tekemän pronssikäärmeen hän löi palasiksi. Aina niihin päiviin asti israelilaiset olivat polttaneet uhreja tälle käärmeelle, jota kutsuttiin Nehustaniksi.” (2. Kun 18:4)

Kansa oli kääntynyt pois Herrasta ja uhrasi mieluummin tälle …

Lisää...

Valittu ystävä

Tänään puhumme ystävyydestä ja valinnasta, kuten otsikko sen jo paljastaa.

Ystävät yhdessä. (Kuva Sarah Richter Pixabaystä)

Jotta sana ’ystävä’ saa oikean merkityksen, niin ajattelepa hetki omia ystäviäsi. Millaisia he ovat? Miten valitsit juuri heidät ystäviksesi? Millaista ystävyys on? Milloin ystävää tarvitaan?

Oheinen Johanneksen evankeliumin katkelma puhuu ystävästä. Tekstissä Jeesus puhuu apostoleille, ”niille kahdelletoista” (poisluettuna Juudas, joka ehti poistumaan paikalta), mutta uskon, että meillä on lupa omistaa sanat rohkaisuksi myös itsellemme – nykypäivän opetuslapsille.

”Te olette ystäviäni, kun teette sen minkä käsken teidän tehdä. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun …

Lisää...

Mikä kannattaa?

Ihmisillä on tapana ennakoida ja laskea, mikä milloinkin on kannattavaa ja mikä ei. Tätä teemme päivät läpeensä.

Mikä kannattaa? (Kuva Thorsten Frenzel Pixabaystä)

Ruokakaupan hyllyjen välissä katselen eri valmistajien tuotteita vieri vieressä. Siinä sitä laskelmoin, otanko kilohinnaltaan halvemman vaihtoehdon, vaiko sittenkin viereisen kalliimman? ”Mikä kannattaa?”, ajattelen.

Tai entä ostanko energiaa säästävän kalliimman sähkölaitteen vaiko toisen edullisemman, mutta energiasyöpön vaihtoehdon? Kauanko kalliimpaa pitää käyttää, että se on maksanut hinnan erotuksen halvempaan nähden takaisin? Ja paljonko lasken ylipäätään arvoa laadulle tai ekologiselle argumentille? ”Mikä kannattaa?”, ajattelen.

Tällä tavoin päivästä toiseen itse kukin meistä kulkee eteenpäin laskelmoiden milloin mitäkin ajattelematta kuitenkaan sen enempää oman ajan rajallisuutta. Tulee kuitenkin hetkiä, kun elämä muistuttaa ihmistä hänen katoavaisuudestaan. Kutsun niitä taivashetkiksi, …

Lisää...

”Sillä minä kadehdin…”

Psalmi 73 aloittaa kolmannen psalmien kirjan. Se on Asafin pohdintaa elämän epäoikeudenmukaisuudesta; siitä, miksi ’kelvottomat’ menestyvät ja paha ei saa palkkaansa.

Vähän kateellinen? (Kuva Jm TD Pixabaystä)

Jos vain sopiva päivä koittaa, psalmistin pohdinta voi juosta meidän monen omien ajatusten tavoin. Voit lukea koko psalmin, että pääset sisälle Asafin maailmaan. En siteeraa tähän kuin muutaman jakeen alusta ja yhden lopusta.

Asafin psalmin lyhyt oppimäärä

Psalmin alussa Asaf kuvaa dilemmaa, joka sitten psalmia lukiessa äkkiarvaamatta unohtuu. Vasta psalmin lopussa hän palauttaa lukijan takaisin tähän aiheeseen.

Asaf ei kerro tekstissä ihmisen pahuudesta ja elämän epäoikeudenmukaisuudesta sen tähden, että hän päivittelisi sitä kuin sosiaalisessa mediassa keräten tykkäyksiä ja lisäten ihmisten välistä vastakkainasettelua. Hän puhuu siitä siksi, että hän huomasi, miten se vaikutti …

Lisää...

Rakkaudesta sinuun

Pelko, hylätyksi tuleminen ja hylkääminen ovat ikävän tuttuja käsitteitä nykypäivän ihmiselle. Hylätyksi tulemisen peikko nakertaa monen elämäniloa.

Pelolla hylätyksi tulemisesta on monet kasvot. (Image by Anemone123 from Pixabay)

Yksi pelkää tulevansa hylätyksi parisuhteessa, toinen pelkää vanhempiensa hylkäävän hänet, kun taas jollain on pelko, että hänen työnantajansa ’hylkää’ hänet eikä tarvitse enää hänen työpanostaan. Hylkääminen ja pelko ovat rakkaudettomuuden hedelmää. Rakkaudettomuuden vastakohtana rakkaus ei hylkää ketään, minkä tähden voidaan myös sanoa, että ”pelkoa ei rakkaudessa ole(1. Joh. 4:18).

Nykyihmisen on lohdullista tietää, että Jumala rakkaus häntä kohtaan on muuttumaton, ja että Herra ”vihaa hylkäämistä(Mal. 2:16). Jumalassa ei ole sijaa hylkäämiselle. Jumalalle hylkääminen on vieras käsite; hän vihaa hylkäämistä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Kristuksen armossa ja tuntemisessa

Monelle, varsinkin näin kesäpäivinä, on varsin vaivalloista kaivaa Raamattu esiin ja tutkia sitä.

Jumalan suuruuden voi nähdä näinkin… (Kuva Stefan Keller Pixabaystä)

Toisaalta monet Raamatun luvut ja kirjat tuntuvat käsittämättömiltä ja vaikeatajuisilta toki sadepäivinäkin. Niitä monesti lukee kuin vanhoja jo tutuksi käyneitä kohtia. Raamattu tuntuu siis myös sadepäivänä olevan maailman vaikein kirja avata ja ymmärtää…

Tämä on totta erityisesti silloin, kun sen voisi avata kuin oven tuntemattomaan. Tällä tarkoitan sen avaamista ilman, että etsisin sieltä apua tai lohtua itselle tai toisille.

Kuinka paljon hedelmällisempää on avata pyhä kirja vain kohdatakseen Suuren Kirjailijan sen takana. Se on kuin kävisit sisään Taivasten valtakuntaan mystisestä ovesta. Niin erityisen vaikeaa tällainen avoin kohtaaminen tekstissä Jumalan kanssa on, että tällaiselle lukemiselle on keksitty ihan …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , , |