Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2023

Jeesus tiesi yhden asian…

Sunnuntain teksti sopii teemallisesti hyvin paastonajan ensimmäiselle viikolle. Tämä siksi, että Jeesuskin paastoaa tekstissä.

Jeesus kiusattuna erämaassa (Jésus tenté dans le désert, James Tissot, Brooklyn Museum)

Ajatus Jeesuksen kiusauksista juuri paaston yhteydessä on luonut monelle sellaisen mielikuvan, että paasto olisi olemukseltaan itsensä kiusaamista. En ihan näin suoraa johtopäätöstä tekstin pohjalta silti tekisi. Toki paasto on tietoista pidättäytymistä jostain, minkä vuoksi se monesti johtaa sellaiseen tahdon taisteluun paaston pitämisen puolesta.

Jos ajattelet esimerkiksi perinteistä ruokapaastoa, niin toki on niin, ettei tuo jääkaappi normaaliolosuhteissa ketään ’kiusaa’. Ei se huutele eikä kutsu luokseen. Sen kuin menet kaapille ja otat sieltä, mitä mieli tekee. Ei kiusan kiusaa.

Jos taas olet päättänyt paastota etkä ole vielä henkisesti asettunut paastoon, huomaat täyden jääkaapin houkuttavan eri tavalla. …

Lisää...

Älköön teidän sydämenne…

Olemme ohittaneet laskiaistiistain ja tuhkakeskiviikkona astuimme mukaan jokavuotiseen paastoon, missä laskeudumme yhteiseen matkaan Kristuksen kanssa kohti Jerusalemia.

”Älöön teidän sydämenne olko levoton.” (Kuva 15299 Pixabaystä)

Paaston matkan kuljemme oman aikamme haasteissa peilaten niitä Kristuksen matkaan kohti Jerusalemia, kärsimystä ja voittoa. Saatesanoiksi tämän vuoden paastonaikaan siteeraan Jeesuksen sanoja opetuslapsille kiirastorstain illanvietossa. Hän sanoi:

”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun.” (Joh. 14:1)

Uskon Jeesuksen sanoneen nämä sanat tavallaan myös itselleen. Jos hän olisi sanonut ne astumatta itse niiden merkitykseen, opetuslapset olisivat nähneet hänestä, ettei kaikki ollut kohdallaan.

Kun ajattelen näitä itse kutakin usein lohduttavia sanoja Jeesuksen tositarkoituksella lausumiksi, näen oman uskon vaellukseni punnitun varsin keveäksi siinä, että odotan sen olevan lupaus siitä, että taivas selkenee. Siitähän ei ollut …

Lisää...

Miten, millä mielellä?

Urheilu heijastaa niitä henkisiä ominaisuuksia, joita myös työelämässä menestyvältä ihmiseltä odotetaan. Otetaan esimerkiksi vaikkapa voitontahto.

Voitto! (Kuva Foundry Co Pixabaystä)

Jos urheilijalla ei ole voitontahtoa, tuskin hän menestyykään tiukassa paikassa. Voitontahto on enemmän kuin pelkkä kaipaus ja halu voittaa. Siihen kuuluu tinkimätön ja kurinalainen harjoittelu päämäärän eteen. Halu voittaa on varmasti jokaisella, mutta vasta tahto tehdä kaikkensa voiton saavuttamiseksi tuo tulosta.

Yksilölajeissa voitontahto riittää jo pitkälle, mutta joukkuelajeissa puolestaan pelkkä voitontahto ei riitä. Tarvitaan lisäksi nöyrää asennetta tehdä parhaansa joukkueen eteen myös silloin, kun se tarkoittaa näkymätöntä puurtamista ja toisten virheiden paikkaamista. Joukkuelajeissa eivät sooloilijat menesty, vaan tarvitaan henkistä kypsyyttä tehdä parhaansa joukkueen eteen silloinkin, kun se tarkoittaa sitä, että joku muu pääsee viimeistelemään voiton pelin ’ratkaisijana’. Tarvitaan siis …

Lisää...

Päiviä ja valtakuntia

Raamatusta löytyy monen hämmästykseksi sellainenkin kuin Obadjan kirja. Se kuuluu Vanhan testamentin pieniin profeettoihin ja on varsin lyhyt teos, vaikka ’pieni’ ei siihen viittaakaan.

Obadja Bergenin Pyhän Marian kirkon freskoissa, 1100-luku. (Kuva Wikipedia)

Obadjasta henkilönä emme tiedä varmuudella muuta kuin hänen nimensä, joka tarkoittaa ”Herran palvelija”, joka oli varsin yleinen nimi tuohon aikaan.

Kirjan ajoittaminen on hankalaa sekin. Itse ajattelen, että hän kirjoitti lyhyen kirjansa ennen Babylonian hyökkäystä Jerusalemiin 586 eKr. – todennäköisesti sen läheisyydessä.

Talmudin mukaan Obadja oli edomilainen käännynnäinen, joka kirjoitti profetian varoitukseksi etelässä asuvalle veljeskansalle. Edomilaiset olivat Jaakobin veljen, Esaun, jälkeläisiä. Samalla tavoin kuin veljesten kesken vallitsi ainainen riita, olivat heidän jälkeläisetkin ainaisia vihamiehiä.

Herran päivä

Nostan Obadjan esiin tässä siksi, että hän oli ensimmäinen …

Lisää...

Mutta minä sanon…

Olen sen aieminkin kertonut, että Paavalin kirjeet korinttilaisille – ne kummatkin – ovat minusta mielenkiintoinen kokonaisuus. Se on sitä etenkin silloin, kun näkee vaivaa päästä sisälle tapahtumiin ja seurata Paavalin ja seurakunnan kirjeenvaihtoa oletetun perusteella.

Vuorisaarna (Kuva Deb Pixabaystä)

Tämän sunnuntain saarnatekstinä on kirkkokalenterin mukaan ensimmäisen kirjeen teksti kolmannen luvun alusta (1. Kor. 3:1-9). Siitä olin aikeissa ensin saarnata, mutta toisin kävi. Mainitsen tämän kuitenkin nyt siksi, että kannustan sinua lukaisemaan tekstin vaikka iltalukemistona.

Kun luin päivän tekstit, kävi niin, että pienen hiljaisen keskustelun tuloksena oli selvää, että minun on puhuttava evankeliumitekstistä Matteuksen mukaan (Matt. 5:21-37). Se on ote Jeesuksen vuorisaarnasta ja vielä melkoisen pitkä onkin. Yritin vielä vakuuttaa tekstin edessä itseni, ettei tuosta voi saarnata – …

Lisää...

Luottamus tekee vapaaksi

Epiktetos oli stoalainen filosofi, joka vaikutti ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan vaihteessa.

Epiktetoksen elämään mahtui käänteitä. (Kuva Wikipedia)

Wikipedia tiivistää hänen elämänkaaren osuvasti riittävällä tasolla, että ymmärrämme paremmin hänen ajatteluaan. Seuraava on epäsuora lainaus Wikipedian tekstiä aavistus tiivistäen:

”Nuorena Epiktetos oli orjana Roomassa Neron vapauttamalle varakkaalle miehelle nimeltä Epafroditos. Myöhemmin hänet vapautettiin, ja hän perusti oman filosofikoulun. Orjanakin hän opiskeli stoalaista filosofiaa Musonius Rufuksen oppilaana. Vapautumisensa jälkeen hän eli kovaa elämää sairaalloisena Roomassa. Hänestä tuli rampa pahan reumatismin vuoksi. Keisari Domitianus hääti Epiktetoksen yhdessä muiden filosofien kanssa maanpakoon vuosien 89 ja 95 välillä. Maanpaosta alkoi hänen elämänsä paras ajanjakso. Hän muutti Nikopolikseen Kreikkaan, minne hän perusti oman mainetta saaneen filosofikoulunsa. Epiktetos eli elämänsä yksinkertaisesti noudattaen stoalaista ajattelua. Hänen elämänsä oli opetuksen ja …

Lisää...

Etsitkö Jumalaa, joka hallitsee?

Olen vuosien varrella kertonut monin esimerkein ja sanoin Jumalasta, joka on lähellä silloinkin, kun emme häntä vierellämme huomaa.

Kenellä valta on ja ken siitä iloitsee? (Kuva WaSZI Pixabaystä)Elia

Tämä Jumalan läheisyys ja kiinnostus elämästämme on pelkästään sekin merkittävä asia, mutta tahdon vielä täydentää tätä kuvaa tästä läheisestä Jumalasta kertomalla hänestä Jumalana, joka hallitsee.

Jumalan läheisyys ei yksistään näet ole kaikki. Otan muutaman esimerkin:

  • Voisihan olla niin, että vaikka koemme Jumalan jokapäiväisen läsnäolon elämässämme vahvasti, mutta tämä immanentti läheinen Jumala ei silti olisi lainkaan kiinnostunut voinnistamme. Jos hän siis olisi panteistinen olevaisessa asuva jumalan kaltainen persoonaton eksistenssi, mitä hänen läheisyytensä meille edes merkitsisi?

  • Edelleen Jumala voisi olla lähellä ja edellisen esimerkin vastaisesti jopa kiinnostunut ihmisestä, mutta silti hän tuntuisi etäiseltä, …

    Lisää...