Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2022

Kiitollisuudesta eiliseen ja huomiseen

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Aloitan pienen pohdintani apostoli Paavalin kehotuksella, jonka hän kirjoitti kirjeessään Kolossan seurakunnalle lopputervehdysten alkuun:

Kello – illuusio tulevasta ja menneestä. Ja sekin osoittaa aina vain tätä hetkeä. (Kuva Gerd Altmann Pixabaystä)

”Olkaa kestäviä rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa.” (Kol. 4:2)

Kehotus on moniulotteinen ja syvä. Kestävyys viittaa jatkuvuuteen ja suhteen ylläpitämiseen. Sehän on rukouksen syvintä olemusta. Rukous puolestaan on asioiden kantamista Jumalan eteen, mihin sisältyy myös irti päästäminen. Kun kannan rukouksin asiani – tai mieluummin itseni ja lähimmäiseni – Jumalalle, päästän itse irti ja luotan rukoukseni kohteen kokonaan Jumalalle.

Kiittäen valvokaa

Paavali puhuu myös kiitoksesta. Kiitos ja kiitollisuus on elämää ylläpitävä voima käytännön arjessa. Jumalasuhteessa kiitollisuus syntyy Kristuksen rakkaudesta. Usein sanotaan, että kiitollisuus syntyy rakkaudesta Jeesukseen. Täsmentäisin kuitenkin …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Jeesuksen seurassa naistenpihalla…

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Edellisessä tekstissä nostin muutaman hajanaisen ajatuksen, jotka nousivat tutusta ”lesken ropo” tekstistä. Palaan tässä uudelleen samaan tekstiin. Nyt katson tapahtumia ehkä tutummasta näkökulmasta – eli siitä, mitä Jeesus naisen esimerkistä tahtoi nostaa esiin.

Ikoni esittää Jeesusta naistenpihalla, kun leskivaimo antaa roponsa.

Jeesus siis vie meidät Jerusalemin temppeliin pääsiäisjuhlien tunnelmiin, naistenpihalle katsomaan ja katselemaan ympärillemme. Hän vie meidät aitiopaikalle näkemään jotain, mitä emme kykene näkemään ilman hänen apuaan. Tällä viittaan siihen, että Jeesus tiesi jotain sellaista, minkä me vain oletamme. Luetaan teksti.

”Jeesus käänsi katseensa uhriarkkuun päin ja näki rikkaiden panevan siihen lahjoja. Hän näki myös, kuinka eräs köyhä leskivaimo pani arkkuun kaksi pientä lanttia. Hän sanoi: ”Totisesti: tämä köyhä leski antoi enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki nuo muut antoivat …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |

Viidellä eurosentillä armoa

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Suomalaisittain eletään jonkinlaista jälkikoronan aikaa – ainakin rajoitusten ja median kiinnostuksen osalta. Lähikuukausina ja vuosina saamme lukea monen monta artikkelia pandemian vaikutuksesta yhteiskuntaan ja ihmiseen.

Kolehti – näön vuoksiko? (Kuva Michal Jarmoluk Pixabaystä)

Yksi seurakuntaelämässä näkyvä vaikutus on varmasti ollut käteisrahan käytön väheneminen. Itse en ole ollut vuosikymmeniin käteisen ystävä, vaan olen aina suosinut korttia maksuvälineenä. Tosin en ole enää edellä aikaani minäkään, koska huomaan suosivani korttia ja lähimaksua, mutta mobiilimaksamista en ole vielä kokenut omakseni. Vanhuus tulee ja muutosherkkyys vähenee. Mutta kuten sanoin, niin korona-aika nopeutti käteisrahan käytön vähentymistä maksuvälineenä todella paljon.

Tarkoitus ei ole tässä pohtia kolehtikulttuurin murrosta. Totesin vain, että elämme viimeisiä aikoja, kun voin käyttää seuraavia esimerkkejä, jotka liittyvät kolehtiin. Nimittäin pian esimerkit eivät enää …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , , |

Jeesuksen malja

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Pääsiäinen on minulle henkilökohtaisesti kirkkovuoden suurin juhla. Se on sitä siitäkin huolimatta, ettei pääsiäiseen aikaan liittynyt lapsuudessani lainkaan samanlaista juhlamenoa kuin jouluun. Moderni joulu onkin luonteeltaan omalla tavallaan työläs – ehkä jopa kiireinen juhla. Pääsiäinen on jotain aivan muuta.

Tämä malja… (Kuva falco Pixabaystä)

Pääsiäinen on hiljentymisen ja pysähtymisen aikaa, jota käytännössä jatkuu yli pääsäispyhien. Hiljaisuus muuttaa toki muotoaan; palmusunnuntaista ’kellokeskiviikkoon’ vallitsee odotus.

Kiirastorstai ja pitkäperjantai ovat syvää hiljaisuutta Kristuksen kärsimyksen edessä, jota jatkuu omalla tavallaan odottavan hiljaisen ’lankalauantain’ yli.

Ensimmäisenä pääsiäispäivänä sen sijaan herätään hiljaiseen riemuun; se on konkreettista riemua ylösnousemuksesta. Tuon riemun on syytä olla henkilökohtaista, koska juuri ylösnousemus todistaa minulle siitä, että Kristuksen sovituskuolema katsottiin hyväksytyn, minkä perusteella minäkin voin luottaa saaneeni elämän Kristuksessa.

Tämä katsaus …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Erehtyminen on inhimillistä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Kiirastorstain ilta on varsin tapahtumarikas, mitä tulee evankeliumien yhteiskertomukseen. Tekstini sijoittuu kiirastorstain ja pitkäperjantain väliseen yöhön. Se on keskeinen teksti, joka kuuluu pääsiäisenä muistettaviin tapahtumiin. Tällaisten tekstien ongelma on usein siinä, että ne luetaan pinnallisesti tai entuudestaan tutusta kulmasta paneutumatta tekstiin syvemmin.

Errare humanum est” eli ”erehtyminen on inhimillistä”.

Tänään yritän tarjoilla erilaisen näkökulman perjantaiyön tapahtumiin psalmin 33 päätössanojen sekä jo Jeesuksen aikana tunnetun latinankielisen lentävän lauseen näkökulmasta.

Erehtyminen on inhimillistä

Aloitetaan tuosta vanhasta latinankielisestä sanonnasta. Yleensä siitä kuulee vain alkuosan: ”Errare humanum est” eli ”erehtyminen on inhimillistä”. Sen näkee usein siteeratun Senecan (Lucius Annaeus Seneca) nimissä, mutta sanonta tuskin on hänen käsialaansa.

Sanontaa on siteerannut tekstissään myös kirkkoisä Hieronymus (347-420). Sanonta löytyy myös eri muodoissa …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , , , |

Uskotko tämän?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

On helppo olla ajattelematta kristinuskon perustotuuksia jatkuvassa arjen pyörityksessä. Arkinen aherrus herättää toki eettisiä ja käytännönteologisia ongelmia, joihin itse kukin ottaa kantaa oppimiensa – toivottavasti raamatullisten – arvojen perusteella. Nämä pohdinnat ikävä kyllä harvemmin johdattavat ketään kristinuskon ydinsanoman äärelle miettimään Jumalan Pojan ylösnousemusta.

Ennakkokysymys ylösnousemuksesta – case Lasarus. (Lasaruksen ylösnousemus, Воскрешение Лазаря)

Tästä syystä varsin monelle kristityksi itseään kutsuvalle sanoma ylösnousemuksesta jää vieraaksi ja pinnalliseksi – ehkä jopa ajatuksen tasolla koettelematta sydämen tasosta nyt puhumattakaan.

Onneksi meillä on etuoikeus viettää rakkaassa kotimaassamme edelleen pääsiäisen kaltaista kristillistä juhla-aikaa. Vaikka kertomus Jeesuksen syntymästä joutuu jouluna kilpailemaan mediassa näkyvyydestä joulupukin kaltaisten mielikuvitusolentojen kanssa, pääsiäisenä kertomus kärsimyksestä ja ylösnousemuksesta on sentään edelleen juhlan kirkkain asia.

Kristillisenä juhlana pääsiäinen hiljentää yhteiskunnan kiireen ja melskeen edes …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Uusi ihminen

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Laskiaisena alkanut paastonaika lähestyy loppuaan. Alkavan pääsiäisviikon tapahtumista riittää kirjoitettavaa, vaikka koko elämän ajaksi jokaiselle sunnuntaille – niin paljon aineistoa pääsiäisestä Raamatussa on.

Tyhjä risti on ylösnousemuksen symboli. (Kuva David Bailey, Pixabay)

Ei paljot sanat, vaan yksi teko

Pääsiäisen keskeinen merkitys kristillisen uskon kannalta käy ilmi neljän evankeliumin rakenteesta. Evankeliumit kertovat Jeesuksen maanpäällisen elämän reilut kolme vuotta kestäneestä julkisen toiminnan ajasta, josta pääsiäisviikko on ajallisesti melko pieni osa. Tasaisesti jaettuna yhden viikon tapahtumat vastaavat 0,5 – 0,7 % osuutta. Kuitenkin kolme evankelistaa on käyttänyt kokonaistekstimäärästä peräti kolmanneksen pelkästään kärsimysviikon tapahtumien kuvaamiseen, ja vähäsanaisin Markus on käyttänyt hänkin aiheeseen viidenneksen aineistosta. Eikä lukuihin ole laskettu edes Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeisistä ilmestymisistä kertovia tekstejä.

On helppo nähdä, ettei kristillisen uskon oleellisin …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |