Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2020

Ottakaa minun ikeeni

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Monelle meistä sanat ’uupumus’ ja ’stressi’ ovat henkilökohtaisesti tulleet henkilökohtaisesti tutuiksi. Stressi toki jossain määrin kuuluu ihmisen elämään, mutta jos stressitila ei pääse purkautumaan, se alkaa rasittaa sekä mieltä että ruumista ja johtaa monenlaisiin vaivoihin ja sairastumiseen.

Iestetty hevonen. (Kuva Светлана Бердник, Pixabay)

Tutkimusten mukaan työuupumus on yleistä; yli puolet työssäkäyvistä kokee jonkinasteista työuupumista, joka viides on voimakkaasti väsynyt työstään ja vajaa kymmenesosa on vakavan työuupumuksen kynnyksellä. Uupumus on luonnollisesti seuraus siitä, kun työtehtävän vaatimukset ylittävät ihmisen voimavarat.

Moni uupunut ja elämäntilanteeseensa väsynyt löytää lohdun Matteuksen taltioimista tekstimme Jeesuksen sanoista:

”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Liitonkirja elämään

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

On taas se aika vuodesta, kun tuomiosunnuntai muistuttaa kirkkovuoden päätöksestä ennen adventin ajan alkua. Tuomiosunnuntaita nimitetään hieman eri sanoin riippuen maasta ja kirkkokunnasta. Katolinen kirkko nimeää suomalaisen ja ruotsalaisen tuomisunnuntain ”Kristuksen kuninkuuden sunnuntaiksi” ja esimerkiksi Saksan luterilaisessa kalenterissa samaista pyhää nimitetään ”ikuisuuden sunnuntaiksi”.

Liitonkirja. (Kuva Godsgirl_madi,Pixabay)

Kutsutaan tuomiosunnuntaita millä nimellä tahansa, sen sanoma liittyy Kristuksen toiseen tulemiseen kuninkaana ja vanhurskaana tuomarina. Uskovalle tuomiosunnuntai on lupausten toteutumisen päivä – se on päivä, jolloin viimeinenkin Jumalan liittolupaus käy toteen.

Tuomiosunnuntain teema on Jumalan liittolupaukseen puettuna läsnä myös tekstissäni, vaikka käsittelenkin Raamattua uskovien pyhänä kirjana. Ilmaus pyhä kirja harhauttaa jo sekin ajattelemaan Raamatun tekstiä pyhäksi, vaikka tosiasiassa sen pyhyys nousee ainoastaan kirjan antajasta.

Tahdon herättää ajatuksia …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Seurakuntien moninaisuus – siunaus vai kirous?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Otsikon kysymys on ollut mielessäni vuosia enkä lopullista vastausta ole varmaan löytänyt vieläkään. Teksti on jonkinlainen välisumma, eli jotain puolivalmista, mikä tänään tuntuu oikealta.

Yhdessä teemme näin… (Kuva Clker-Free-Vector-Images, Pixabay)

Seurakuntien moninaisuutta voi tarkastella kahdella tasolla: makro- ja mikrotasolla. Makrotasolla tarkoitan moninaisuutta, joka näyttäytyy kirkkokuntien paljoutena. Mikrotasolla sama moninaisuus tulee esiin yksittäisten kristittyjen erilaisuutena eli moninaisuutena seurakuntarajojen sisällä.

Kummallakin tasolla moninaisuus voi olla toiselle siunaus ja toiselle kirous riippuen asiasta ja siitä, millaisesta näkökulmasta ja odotuksesta asiaa tarkastelee. Ehkä vierastat voimakasta sanaa ’kirous’. Se on toki vähän provosoiva, mutta tässä yhteydessä ajattelen sen olevan vastinpari siunaukselle – ei sen kummempaa.

Kuten sanottu, tämä on puolivalmista pohdintaa, jolla yritän jäsentää elämää itselleni. Ota tästä hyvä vastaan ilolla …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , , |

Elän armon merellä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Tekstini puhuu kristallisesta tai lasisesta merestä, jonka apostoli Johannes näki ilmestyksessään (Ilm. 4:5-6a; Ilm. 15:2). Se on vertauskuva ikuisen armon merestä, jonka varaan on ihmisen turvallista rakentaa elämänsä ilman pelkoa siitä, että meri näyttäisi armottoman puolensa hyökyaallon tai valtaisan myrskyn muodossa.

Auringonlasku Tyynellä valtamerellä. (Kuva Наталья Коллегова, Pixabay)

Johanneksen näkemä meri on elämänlähde ja ylläpitäjä kirkkaimmassa merkityksessään.

Johanneksen lasinen meri

Apostoli Johannes kertoo Ilmestyskirjassa lasisesta kristallin kirkkaasta merestä kahteen otteeseen. Kumpikin näky sijoittuu taivaaseen Jumalan asuinsijana, hänen valtaistuinsaliinsa. Ensimmäisellä kerralla Johannes mainitsee meren kuvatessaan Jumalan valtaistuinsalia:

”Valtaistuimesta lähti salamoita ja kuin ukkosen jyly. Sen edessä oli seitsemän soihtua, Jumalan seitsemän henkeä, ja sen edessä oli myös ikään kuin lasinen, kristallin tavoin kimmeltävä meri.” (Ilm. …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Näkymätöntäkin pahempi vihollinen

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Suuri osa ihmisen aistihavainnoista perustuu näköaistiin. Ehkä siksi näkymättömyydestä puhutaan ylivertaisena ominaisuutena. Ainakin se tuntuu ruokkivan mielikuvitustamme. Taru sormusten herrasta -kirjassa mahtisormus teki kantajastaan näkymättömän. Ja onpa näkymättömästä miehestä (The Invisible Man) tehty muutaman tuotantokauden mittainen TV-sarjakin.

Aseita yhdenlaisen näkymättömän vihollisen torjuntaan. (Kuva Klaus Hausmann, Pixabay)

Aseteknologiassa puhutaan häivetekniikasta, joka tekee aseesta tavalla tai toisella näkymättömän. Arkikielessä puhutaan kärpäsenä katossa olemisesta ja kukapa ei olisi lapsena unelmoinut näkymättömyydestä.

Näkymättömyys ei kuitenkaan tee näkymättömästä olematonta. Luonnossa ihmisille monet eläimet ovat ’näkymättömiä’, koska ne osaavat hyödyntää ’häivetekniikkaa’ ja ennakoida ihmisen liikkeet esimerkiksi kehittyneempien kuulo- ja hajuaistien avulla. Moni peto tai saaliseläin on ihmiselle metsässä ’näkymätön’, koska se aistii ihmisen paljon ennen kuin näköhavainto olisi edes mahdollinen.

Näkymättömiä vihollisia

Pelottavaa …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |

Valvokaa!

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Se tulee tänäkin vuonna taas yllättäen – kuin varkain. Sen sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta.

Valvominen ei kuitenkaan ole pelonsekaista odottamista vaan turvallista luottamusta siihen, että Jumala vie meissä aloittamansa hyvän työn päätökseen. Me niin helposti kotiudumme näkyvään maailmaan ja unohdamme, ettemme elä täällä pysyvästi. Yhtä varmasti kuin syntyessään ihminen henkäisee ensimmäisen kerran, jonain päivänä hän henkäisee viimeisen kerran.

Taivasten valtakunnan yhteydessä Jeesus puhui usein valvomisesta. Luukkaan evankeliumin tekstini on yksi niistä.

”Herra vastasi: ’Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, sellainen jonka isäntä asettaa huolehtimaan palvelusväestään ja jakamaan vilja-annokset ajallaan? Autuas se palvelija, jonka hänen isäntänsä palatessaan tapaa näin tekemästä! Totisesti: hänen hoitoonsa isäntä …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Sinettiäkö vaille?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Merkit ja brändit ovat meille tuttuja. Muotitietoiselle ihmiselle ei ole yhdentekevää, onko vaatekappale tietyn valmistajan tuotemerkki vai jokin muu kivan näköinen vaate. Merkkitietoisuus pätee autoihin, urheiluvälineisiin, elektroniikkaan ja jopa ruokaan.

Symbolit ja merkit kertovat myös siitä, kenen joukkoihin kuulumme. Tarra kulkuvälineessä tai merkki vaatekappaleessa viestittävät, mitä jääkiekko- tai jalkapallojoukkuetta kannatat. Kerromme symbolein myös uskostamme. Risti kaulassa tai kalan kuva auton perässä antavat sanattoman todistuksen tunnustautumisestamme Kristuksen omiksi.

Arkielämään liittyy myös valintoja, joissa sitoutuminen yhden ’merkin’ tunnustajaksi sulkee pois mahdollisuuden toisiin. Esimerkiksi sitoutuminen tietyn sähkötoimittajan kanta-asiakkaaksi sulkee pois mahdollisuuden ostaa sähköä samaan aikaan toisilta toimittajilta. Sama käytännössä koskee teleoperaattorien määräaikaisia puhelin- ja nettiliittymäsopimuksia.

Sitoutumista puolin ja toisin

Olemme kuluttajina oppineet sitoutumaan asiakkaaksi. Sama pätee uskonelämään. …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |