Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2020

Jumalaa kohtaamassa arjessa

Ajattele hetki omia kohtaamisiasi Jumalan kanssa – kohtaamisella tarkoitan tilannetta, jossa olet todella kohdannut Jumalan persoonan kanssa. Kohtaamisessa painotan etenkin ihmisen huomiokykyä; sitä, että ihminen on läsnä kohtaamisessa.

Kohtaamisen uusi normaali. (Kuva B Fierz, Pixabay)

Monet kokevat kohtaavansa Jumalan erityisesti yhteisissä kokoontumisissa tai hiljaisuudessa, hartaushetkessä jne. Toiset kokevat Jumalan läsnäolon erityisesti yhteisessä rukouksessa tai ylistyksessä, sitten on heitä, joiden hengelliset aistimet avautuvat paremmin yksinäisyydessä. Mutta tarkoittaako se, että kohtaamme Jumalan rajoitetuissa tilanteissa sitä, että Jumala on kohdattavissa vain silloin tai tietyllä tavalla?

Onko todella niin, että Jumala on tavoitettavissa vain yhteisten kokousten tai hartaushetkien aikana? Jos yrittäisin ehdottaa Herralle kohtaamista vaikkapa ruokatunnilla kahvijonossa, lähettäisikö hän minulle viestin, että hän ei ole juuri nyt tavattavissa ja että minun pitää …

Lisää...

Kirkkoon, kuntosalille, kirjastoon

Olin aikeissa kirjoittaa tehtävästämme Jumalan Valtakunnan sanansaattajina käyttämällä esimerkkinä Paavalin lähetysstrategiaa, jota hän noudatti lähetysmatkoillaan.

Paavali Efesoksessa (Gustave Doré)

Aikeeni eivät varsinaisesti muuttuneet, mutta etsiessäni esimerkkejä Paavalin toimintavasta poikkeisin jostain syystä myös evankeliumien puolelle ja kas eteeni avautui Jeesuksen ja fariseusten välinen lyhyt dialogi, joka sopii sekin esimerkiksi aiheeseeni.

Siteeraan tekstin maistiaiseksi tähän alkuun selittämättä sitä. Jätän sen sinulle mietittäväksi ja palaan siihen uudelleen lopuksi.

Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, hän vastasi: ”Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Eikä voida sanoa: ’Se on täällä’, tai: ’Se on tuolla.’ Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.”” (Luuk. 17.20-21)

Paavalin lähetysstrategia

Paavali kiteyttää lähetysstrategiansa sanoihin ”ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille(Room. 1:16; Ap. …

Lisää...

Oletteko te niin tomppelit?

Muistelepa milloin viimeksi olet käyttänyt kovia sanankäänteitä esittäessäsi asiaasi toisille. Entä millaisessa tilanteessa ihminen on taipuvainen herättämään kuulijoitaan jopa nimittelemällä heitä?

Kovia sanoja (Kuva Steve Buissinne, Pixabay)

Voi tietenkin olla, että olet aina hillitty ja käyttäydyt tilanteessa kuin tilanteessa viileän laskelmoivasti, mutta tuleeko koskaan edes mieleen sanoa asiasta vähän kovemmin? Voin osaltani tunnustaa, että vaikka lähes poikkeuksetta kaikkein värikkäimmät kielen ilmaisut jäävät ajatuksiin koskaan tulematta suusta ulos, niin joskus kyllä käy niinkin, että tulee jopa sanottua melkoisen painokkaasti.

En tarkoita painokkaalla sanomisella ainoastaan voimasanojen käyttöä tai hillitsemätöntä pahaa puhetta, josta Jaakob kirjeessään varoittaa (Jaak. 3:2-9). Tarkoitan painokasta sanomista ’kovin sanoin’ silloin, kun on tarve herätellä kuulijoita.

Voimakkaita sanoja käytti myös apostoli Paavali kirjeessään galatalaisille erityisesti sen kolmannen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Käyttökuvauksia ja käärmeöljyä

Hyödykkeen esineestä tekee sen hyödyllisyys. Tähän ominaisuuteen viittaa sanassa esiintyvä ’hyöty’ tai ’hyödyllisyys’. On kyseessä mikä tahansa ’härveli’, kantaakseen hyödykkeen nimeä sen on oltava tarpeellinen. Hyödykkeen vastakohtaa nimitetään epävirallisesti ’turhakkeeksi’.

Syömäväline vai ruuvinväännin? (Kuva Ulrike Leone, Pixabay)

Tavaran käyttötarkoitus selviää jo nimestä, pakkauksesta tai viimeistään tuotekuvauksesta. Käyttötarkoitus ei kuitenkaan aina avaudu asiaa tuntemattomalle. Henkilökohtaisesti käyttökuvaus on itselleni elintärkeä, kun menen esimerkiksi rautakauppaan tai autotarvikeliikkeeseen, missä hyllyille asetetut esineet ovat minulle enemmän ja vähemmän vieraita.

Yleensä tuote on hyödyllinen vain siinä tarkoituksessa, mihin se on suunniteltu ja valmistettu. Lusikka esimerkiksi on hyödyllisimmillään keittoa syödessä tai nestemäisten aineiden ’siirtelyssä’. Silti lusikan kärjellä voi vaikkapa löysän ruuvin paremman työkalun puutteessa kiristää. Jos taas ruuveja olisi kiristettäväksi enemmän …

Lisää...

Velkojia ja velallisia

Aiheeseeni viitaten totean arvoituksellisesti: missä velallinen siellä velkoja. Sunnuntain kirkkotekstit käsittelevät anteeksiantamisen jatuomitsemisen sekä armon ja armottomuuden kysymyksiä rakkaudesta käsitteestä käsin.

”Christ Cares for All”, lasimaalaus kirkosta Filippiineiltä.

Sanoisin, että aihepiirin periaatteet ovat varsin selkeät, mutta niiden sovellus käytännönelämässä ontuu. Periaatteet ja ’totuudet’ kasvavat mittasuhteisiin, missä ihmisestä tulee mielipiteiden pelinappula. Ei ole enää tilaa olla ihminen – puhumattakaan armahdetusta sellaisesta.

Käsittelen pääasiassa sunnuntain epistolatekstiä Paavalin kirjeestä roomalaisille. Tahdoin kuitenkin käydä sen maisemaan sisään evankeliumitekstin johdattamana. Näin siksi, että evankeliumiteksti puhuu ’velallisista’ ja ’velkojista’, mikä auttaa meitä lukemaan Paavalin tekstistä sen ydinasian.

Peräti seitsemän kertaako?

Päivän evankeliumitekstissä (Matt. 18:21-35) Pietari kysyi Jeesukselta tarkentavan kysymyksen koskien anteeksiantoa:

”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa …

Lisää...

Minun teot vai rakkauden peili?

Poltto- ja syntiuhrit olivat Vanhan testamentin juutalaisuudessa kummatkin uhreja, jotka oli säädetty annettavaksi joko tahallisen tai tahattoman synnin hyvitykseksi. Näiden lisäksi uhrattavat teuras- ja ruokauhrit olivat vapaaehtoisia uhreja, jotka annettiin esimerkiksi kiitokseksi ja ylistykseksi Jumalalle.

Heijastus veden peilikuvassa.

Kaikki nämä uhrit olivat erottamaton osa juutalaista temppelipalvelusta. Kuuntelehan mitä kuningas Daavid niistä kirjoittaa sepittämässään psalmissa.

”Teurasuhria ja ruokauhria sinä et halua, polttouhria ja syntiuhria sinä et pyydä, mutta sinä teit minulle kuulevat korvat. Siksi minä sanoin:”Nyt olen tullut, Herra. Kirjaan on kirjoitettu, mitä minun pitää tehdä. Jumalani, minä täytän mielelläni tahtosi, sinun lakisi on minun sydämessäni.”Minä julistan sinun vanhurskauttasi temppeliin kokoontuneelle kansalle, en lakkaa siitä puhumasta. Herra, sinä tiedät sen! Minä en ole pitänyt vanhurskauttasi omana tietonani, olen puhunut sinun …

Lisää...

Siitä olemme oppineet tuntemaan rakkauden

On hämmästyttävää löytää samankaltaisuutta tai yhtäläisyyttä sieltä, missä sitä ei osaa odottaa. Tällöin aina herää kysymys siitä, voivatko yhtäläisyydet olla sattumaa vai onko kyseessä jokin tarkoituksenmukaisuus, mitä ei vain ole aikaisemmin huomannut. No, tästä aiheesta ei sen enempää – jäin vain miettimään sitä tämänkertaisen tekstini aloittavan jakeen kohdalla.

”Siiinä on rakkaus, että…” (Kuva Image by Image by TanteTati, Pixabay)

Pysähdyin miettimään, että onko sattumaa vaiko mietittyä, että Johanneksen evankeliumin ja hänen ensimmäisen kirjeensä jae 3:16 osuvat teemaltaan yhteen jopa niin, että ne täydentävät toinen toisiaan.

Tiedän, ettei rakkauden apostoli Johannes ole jakanut kirjettään lukuihin puhumattakaan jakeista. Lisäksi tiedän, että lukujako on syntynyt aikaisemmin ja eri henkilön laatimana kuin jaejako. Jos siis joku on tarkoituksella ohjannut luku- ja jaenumerot …

Lisää...