Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2020

Muistopuheita ja aikakirjoja

Luin taannoin Vanhan testamentin aikakirjojen kertomusta Israelin jakautuneen valtakunnan ajalta. Tekstissä jaksottuu kuninkaiden mukaan. Välillä kuninkaat vaihtuvat miltei yhtä tiuhaan kuin nimet sukuluetteloissa. Vaihtuvuus on ymmärrettävää, koska aikakirjoissa seurataan rinnan kahden valtakunnan, eli pohjoisen Israelin ja eteläisen Juudan historiaa. Kuninkaita on siten tuplaten. Se ei kuitenkaan ole ainoa syy suureen vaihtuvuuteen.

Joram – Juudan kuningas.

Aikakirjoissa on myös jaksoja, joissa kuninkaan elämää, kuten Hiskian, seurataan luku lukujen perään. Sen lisäksi on tarinoita kuninkaista, kuten minut pysäyttänyt Juudan kuningas Joram, joiden elämä on kuitattu miltei muutamalla virkkeellä.

Kuningas Joramin melko lyhyt kahdeksan vuotta kestänyt hallintokausi on kuitattu muutaman jakeen tekstillä (2. Aik. 21:4-29), mistä leijonan osan palstatilaa vie profeetta Elian kirjeen sitaatti.

Joramin elämää

Joramin elämän …

Lisää...

Arjesta ihme vai ihmeitä arjessa?

Arjen ilot ja surut ovat monet. Parhaaseen päivään mahtuu siihenkin pientä vastoinkäymistä, vaikka emme sitä välttämättä edes pane merkille. Samoin synkin päivä sekin pitää sisällään valon pilkahduksia, vaikka synkkyydeltä tuskin havaitsemme niitäkään. Tämä on itsestäänselvyys, mutta se miten suhtaudumme pieniin ja suuriin vastoinkäymisiin ei välttämättä enää ole sitä.

On mielenkiintoista huomata ajattelevansa tahattomasti siten, että suurissa vastoinkäymisissä on lupa odottaa Jumalalta suuria tekoja, mutta pienissä vastoinkäymisissä niin ei olisi. Aivan kuin Herra ei tuhlaisi hyvyyttään arjen pieniin asioihin tullen niissä avuksi poikkeuksellisella tavalla. Sen sijaan suurissa asioissa jopa edellytän Jumalalta valtavia ihmeitä ja saatan olla aavistuksen kiittämätön, jos Herran apu tuleekin luonnollista tietä.

Otan esimerkin. Jos minulla ei ole yllättävien menojen tähden tilillä rahaa ruokaan, rukoilen lottovoittoa tai ihmettä, että tilille ilmestyisi salaperäisesti suuri …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Rajoja, rajankäyntiä ja muureja

Tiedotusvälineet uutisoivat paitsi COVID-19 pandemiasta, myös sodista, nälänhädästä, pakolaiskriiseistä, jne. Uutiset puolestaan siirtyvät edelleen keskusteluihin maahanmuutosta, liikkuvuuden rajoittamisesta, yksilön oikeuksista ja tietenkin taloudesta. Varsin usein uutisen ja keskustelun taustalla vaikuttaa yksi ääneen sanomaton käsite eri merkityksissä. Se on raja.

Berliini muuri. Raja vai muuri?

Rajoja

Puhe maahanmuutosta ja liikkuvuuden rajoittamisesta on helppo mieltää keskusteluksi rajoista. Sama pätee sotaan; sota on äärimmäinen rajarikkomus. Siinä rikotaan paitsi maantieteellisiä rajoja, myös etiikan, moraalin ja lukuisten ihmisten elämän rajoja. Samoin nälänhätä on rajan ylitys: elämiseen tarvittavan ravinnon raja alittuu. Niin sota kuin nälänhätä saavat aikaan pakolaisvirtoja, jotka sitten syystä tai toisesta pysähtyvät joko luonnon- tai valtakunnan rajaan.

Rajat löytyvät myös taloudesta; jossain on se veteen piirretty raja, milloin talouden normaalit muuttuvat puheissa …

Lisää...

Helatorstain yhteinen tehtävä

Tällä viikolla vietetään kymmenen päivää helluntain edellä käyvää juhlaa, jota Suomessa kutsutaan helatorstaiksi. Kirkollisessa kontekstissa helatorstaita kutsutaan Kristuksen taivaaseen astumisen muistopäiväksi (”Ascension of the Lord”).

Taivaaseen astuminen (lasimaalaus, Church of St Elthedreda)

Helatorstai on vuotuinen aidosti kristillinen juhla, koska samaan ajankohtaan ei liity mitään pakanallista tai juutalaista juhlaa, niin kuin esimerkiksi jouluun tai pääsiäiseen liittyy.

Helatorstaita vietetään 40. päivää pääsiäisestä Kristuksen taivaaseenastumisen ja taivaallisen kuninkuuden merkeissä. Vuosina 1973-1991 helatorstai oli siirrettynä edelliseen lauantaihin, rukoussunnuntain aatoksi, mutta joka sittemmin siirrettiin nykyiselle paikalleen.

Juhlan suomenkielinen nimi, helatorstai, tulee ruotsin kielen sanasta ’helg’ eli pyhä. Vanhan uskomuksen mukaan helatorstai oli niin pyhä, ettei ruohokaan kasvanut tuona päivänä. Tähän juhla-aikaan liittyvät myös Etelä- ja Lounais-Suomen helavalkeat sekä helkajuhlat.

Helatorstai on Jeesuksen taivaaseenastumisen muistojuhla. Se …

Lisää...

Taivu seuraamaan

Luonnossa moni asia tuntuu tapahtuvan kuin itsestään verrattuna kaupunkiin – ihmisten valtakuntaan. Ihmisten valtakunnassa on ainainen huoli ja touhu, että kaikki pysyy kohdillaan – siis ihmisen kontrollissa. Rakennuksia korjataan ja vahvistetaan, jotta ne kestävät lunta, vettä, tuulta ja aurinkoa. Silti ne lopulta puretaan – riisutaan tavalla tai toisella.

Vesi virtaa uomassaan kuusien lomassa.

Toki sama kiertokulku on luonnossakin, mutta jotenkin siellä siitä ei välity tunnelma, että pitäisi yrittää vastustaa vääjäämätöntä. Elämä, kuolema, muutos – ne otetaan vastaan, kun ne kohdalle tulevat. Uuden syntymä, kasvaminen komeuteen ja lahoaminen pois – kaikki käy vaivatta järjestyksessä. Se on suurta kokonaisuutta, jota ei ole syytä vastustaa.

Luonnossa on taipuisuutta. Siellä asuu myös helppous muuttaa suunnitelmaa. Muutosta ei tarvitse vastustaa viimeiseen asti – niin kuin …

Lisää...

Eikä kuolemalla ole enää valtaa häneen

Vuonna 1936 Walesissa julkaistiin kirjailija Dylan Thomasin toinen runoteos. Thomasin teos oli kokonaisuutena menestys, mutta erityisesti yksi kirjan runoista nousi suureen suosioon. Runoa kuulee edelleen siteerattavan, minkä lisäksi se on inspiroinut edelleen elokuva- ja kuvataiteilijoita heidän teoksissaan.

Maarjamäe Kommunismiohvrite Memoriaal, Tallinna.

Kuuluisuuteen nousseen runon nimi on ”And death shall have no dominion” eli suomeksi käännettynä ”Eikä kuolemalla ole enää valtaa”. Minulle runon nimi, joka runon säkeissä toistuu, on ehdottomasti sen rakkain osa.

Se ei ole sitä vähiten siksi, että runoilijaa on inspiroinut apostoli Paavalin kirje roomalaisille ja siinä erityisesti sen kuudennen luvun yhdeksäs jae. Runon nimi on suora sitaatti tuosta jakeesta englanninkielisen King James käännöksen mukaan.

Ei liene yllätys, kun kerron, että sama Roomalaiskirjeen teksti nousi …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Valitun äidin rakkaus

Aloitan apostoli Johanneksen hieman erikoisella tervehdyksellä. Se sopii mitä parhaiten äitienpäivän teemaan ja vie meidät mukavasti hänen kirjeensä tekstiin sisään.

Apostoli Johanneksen ’nuoruuden kuva’ yhdessä Jeesuksen kanssa.

Vanhin tervehtii valittua äitiä ja hänen lapsiaan. Minä rakastan teitä totuudessa, enkä yksin minä, vaan kaikki, jotka ovat tulleet tuntemaan totuuden.(2. Joh. 1:1)

Evankeliumien kertomuksissa tapaamamme nuori spontaani Johannes tervehtii tässä vuosisadan loppupuolella kirjoitetussa kirjeessä seurakuntaa esittäytyen sanalla ’vanhin’ (’presbyteros’). Niin olivat vuosikymmenet tehneet tehtävänsä, että kirjeessä tapaamme vanhan paljon elämää nähneen Johanneksen.

Hänen itsestään käyttämä sana ’presbyteros’ merkitsee seniori-ikäistä herrashenkilöä, joka nautti yhteisönsä arvostusta. Toki ilmaus oli vakiintunut merkitsemään myös vanhempaa kirkollista viranhaltijaa, mikä sekin sopi häneen.

Lukijan näkökulmasta kirjoittaja Johanneksesta on oleellista tietää, että hän oli vastaanottajien …

Lisää...