Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2020

Tuhkan tarina

Paastonajan ensimmäisenä päivänä – laskiaistiistain jälkeen – vietetään tuhkakeskiviikkoa (lat. dies cinerum). Se on läntisen kirkon perinteessä pitkäperjantain ohella toinen ’pakollinen’ täyden paaston päivä pääsiäisjuhlan odotuksessa.

Puolalainen maalaus vuodelta 1881 tuhkan sirottelusta.

Tuhkakeskiviikon kirkolliseen rituaaliin kuuluu tuhkaristin piirtäminen paastoajan otsaan. Tämä käytäntö on Suomessa ’uusivanha’ tapa – eli kerran ’unohdetun’ toimituksen palaaminen uudestaan osaksi paastonajan seurakuntaelämää.

Tuhkakeskiviikko aloittaa paaston, jolla kristityt valmistautuvat pääsiäisen juhlan viettoon. Paasto kutsuu kohtaamaan syntisyytensä ja puutteensa, mutta myös tekemään hyvää lähimmäisenrakkauden nimessä.

Nimensä tuhkakeskiviikko on saanut 1000-luvulla alkaneesta tavasta, kun pappi sirotteli paastoajan ylle tuhkaa katumuksen ja parannuksen merkiksi. 1100-luvulla sirottelussa alettiin käyttämään tuhkaa, joka valmistettiin polttamalla edellisen vuoden palmusunnuntaina siunatut palmunoksat.

Suomessa tämä ei toteudu kirjaimellisesti, koska käytännön syistä olemme korvanneet palmusunnuntain lehvät …

Lisää...

Jeesus on Herra

Kuulet kadulla lauseen ”Jeesus on Herra”. Mitä on ensimmäinen ajatuksesi? Onko se kenties jotain seuraavan suuntaista: ”Todella, näin on!”, ”No, joo…” vai ”vieläkö tuotakin joku jaksaa hokea?” Tätä vanhaa kristologista tunnustustaJeesus on Herrapidetään ’kuluneena’ iskulauseena, vaikka se sisällöllisesti määritteleekin uskomme ytimen oikein.

Kyrios – Herra.

Sanat Jeesus ja Herra ovat kulkeneet ’sanaliittona’ seurakunnan alkuajoista alkaen. Hyvä esimerkki siitä on apostoli Paavalin kirjeisiinsä lähes sanasta sanaan samassa muodossa liittämä lopputoivotus, joka alkaa tutulla sanaliitolla:

Herran Jeesuksen armo olkoon teidän kanssanne(Ef. 6:24; 1. Kor. 16:23; 2. Kor. 13:14; 1. Tess. 5:28; 2. Tess. 3:18; Filem. 1:25)

Lause ”Jeesus on …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Kenen valtakuntaa rakennat?

Paastonajan kynnyksellä mieleeni palautui Jeesuksen 40 päivän paasto erämaassa. Se on kertomus Jeesuksen kiusauksista (Matt. 4:1-11). Siinä vihollinen yritti houkutella Jeesuksen toteuttamaan Isän tahdon maallisin keinoin. Vihollinen tarjosi Jeesukselle ’helppoa’ tietä. Kiusaajan tarjoukset voi pukea referoidusti sanoiksi vaikka näin:

Maisema ylösalaisin. Tältä näyttää maailma Taivasten valtakunnan arvoista käsin.

”Tarjoa ihmisille ilmaista ruokaa ja runsas seuraajien joukko on taattu. Tee ihmeistä suurta näyttämötaidetta ja ihmiset tulevat katsomaan sinua. Palvo minua ja voitat ihmiset hallintavaltaasi ilman ristiä.”

Jeesus tunnisti Saatanan järkeilyn Jumalan sanan kirjoitusten vastaiseksi. Mutta ei tämä ollut ainoa kerta, kun Jeesus valitsi Taivasten valtakunnan toimintatavan maallisen vaihtoehdon sijaan. Hän teki niin säännönmukaisesti.

Maailma kehottaa tähtäämään kaikessa ensimmäiselle sijalle, Jeesuksen mukaan viimeiset tulevat ensimmäiseksi. Ihmiset jumaloivat voimaa ja mahtia, …

Lisää...

Hengellinen pienokainen

Olet todennäköisesti kuullut puhuttavan hengellisestä kasvusta ja hengellisen ravinnon välttämättömyydestä kasvulle. Analogia ravinnon ja ruumiillisen kasvun suhteen toimii melko hyvin myös hengellistä ravintoa ja hengellistä kasvun ajatellen.

Arnolfini Wedding (Jan van Eyck, 1434). Kasvu mitataan siellä missä ihmiset kohtaavat toisensa.

Ajatus hengellisestä ravinnon ja kasvun korrelaatiosta lienee jo entuudestaan tuttu, mutta oletko pysähtynyt miettimään, mitä hengellisellä kasvulla oikeastaan tarkoitetaan tai miten sellaista käytännössä mitataan? Onko kyse vain abstrakteista käsitteistä vai löytyykö niille ’oikean’ elämän vastineet?

Paavalia kuuntelemaan

Lähdetään Korintin seurakunnan tilaisuuteen kuuntelemaan ’luentoa’ tästä aiheesta. Käymme kuuntelemaan, mitä Paavali opetti seurakunnalle lähettämässä kirjeessään, jossa hän joutui puuttumaan ikävään ongelmaan eli puoluehenkisyyteen seurakunnassa.

Tehdään pieni mielikuvitusmatka. Istahdetaan toviksi Korintin seurakuntalaisten joukkoon synagogan viereiseen rakennukseen, Titius Justuksen taloon kuuntelemaan (Ap. t. …

Lisää...

Kun Jumala katoaa

On merkillistä, mitä meille tapahtuu, kun Jumala katoaa arkielämän selityksistä jonnekin nurkan taakse? Tarkoitan tilannetta, kun kohtaamme sen kokoluokan onnettomuuden, ettemme kykene käsittelemään sitä tuosta vain. Tällöin aletaan etsiä syytä ja usein myös syyllistä.

Job (Leon Bonnat)

Onnettomuuden edessä jumalaan uskovat katsovat jumalaa tai jumaliaan; kuka etsii apua, kuka lohtua, kuka syyllistä. Tämä on tuttua myös Raamatun Jumalaan uskovalle. Jobin kirja puhuu tästä. Siinä Job etsii kärsimykseen syytä ja syyllistä. Hän sanailee tuntemuksiaan esimerkiksi näin:

”Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi? Pelotteletko sinä tuulen ajelemaa lehteä, vainoatko kuivunutta kortta? Sinähän määräät osakseni katkerat kärsimykset ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot. Jalkani sinä panet jalkapuuhun, kaikkia minun polkujani sinä vartioit. Sinä piirrät rajan jalkapohjieni kohdalle. Ihminen hajoaa kuin laho …

Lisää...

Te kuljette eksyksissä

Valitsin tekstiksi tutun kohdan Matteuksen evankeliumista. Se on muuten ainoa kohta evankeliumeissa, missä saddukeukset esittävät ’kompakysymyksen’ Jeesukselle. Yleensä kyselijät ovat fariseuksia, kirjanoppineita tai lainopettajia, mutta tällä kertaa asialla ovat poikkeuksellisesti saddukeukset.

Jeesus vastaa saddukeuksille (vanhasta kuvaraamatusta)

Luetaanpa, mitä tähdellistä heidän sydämellään oli, johon he kaipasivat vastausta Jeesukselta.

”Samana päivänä Jeesuksen luo tuli saddukeuksia, jotka kieltävät ylösnousemuksen. He esittivät hänelle kysymyksen: ’Opettaja, Mooses on sanonut: ’Jos mies kuolee lapsettomana, hänen veljensä tulee naida leski ja hankkia jälkeläinen veljelleen.’ Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä meni naimisiin, mutta kuoli, ja koska hänellä ei ollut lapsia, leski jäi hänen veljelleen. Samoin kävi toiselle veljelle, niin myös kolmannelle ja lopulta kaikille seitsemälle. Viimeisenä kaikista kuoli nainen. Kenen vaimo hän on oleva ylösnousemuksessa? Hänhän …

Lisää...

Ei itsekkyydestä, ei kunnian vuoksi

Filippiläiskirjeen toisessa luvussa on tuttuKristuksen nöyryyden ylistys (Fil. 2:6-11). Se on kirjoitettu kauniin kristologisen hymnin muotoon. Tarkoitan tekstiä, joka alkaa näin:

”Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon…”

Väkijoukossa: ”Älkää katsoko vain omaa parastanne vaan myös toisten.”

Hymni saattaa olla Paavalin riimittelemä, kuten Korinttolaiskirjeessä on vastaava ”Rakkauden ylistys(1. Kor. 13), mutta on mahdollista, että Paavali lainaa tarkoituksella tuttua varhaista kristillistä hymniä.

Mutta oletko ajatellut, että kaunis hymni ei ole kirjeessä ’täyteohjelma’, vaan sen on tarkoitus puhutella lukijaa? Hymni näet liittyy edeltäviin kehotuksiin, joihin Paavali liittää sen sanoen:

”Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella …

Lisää...