Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2019

Käsi kädessä

Hengellisen laulukirjan laulu n:o 204 kertoo heikoista käsistä Jumalan käytössä, mistä on kyse myös hartaustekstissäni.

Victory O Lord! (1871, John Everett Millais)

”Ottaos Herra, mun käteni heikot, Suo niiden palvella sua.” (HL 204)

Heikoista käsistä puhutaan myös Mooseksen kirjan kertomuksessa israelilaisten ja amalekilaisten kohtaamisessa. Erämaavaelluksen aikana kävi niin, että Israelin ollessa leiriytyneenä Refidimissä amalekilaiset kävivät israelilaisten kimppuun. Israel joutui näin puolustautumaan vihollista vastaan.

”Mooses sanoi Joosualle: ”Valitse miehiä mukaasi ja lähde taistelemaan amalekilaisia vastaan. Huomenna minä asetun kukkulan laelle Herran sauva kädessäni.” (2. Moos. 17:9)

Israelin armeija kävi taisteluun Joosuan johdolla, mutta samaan aikaan käytiin toinen taistelu sodan komentopaikalla, eli mainitun kukkulan laella.

”Niin kauan kuin Mooseksen kädet olivat koholla, olivat israelilaiset voitolla, mutta kun hän päästi kätensä vaipumaan, olivat …

Lisää...

Etsiä vai löytää?

Muistatko lapsuudessasi etsineesi tienvarsilta tai metsistä aarteita? Entä oletko koskaan leikkinyt aarteenetsintää? Tarkoitan sitä leikkiä, jossa joku piilottaa aarteen ja muut yrittävät etsiä sitä. Itse muistan lapsuudessani leikkineeni kumpaakin: aarteenetsintää ja muuten vain aarteiden löytämistä teidenvarsilta. Vaikka nämä leikit kuulostavat samanlaisilta ja kummassakin etsitään aarretta, ovat ne silti luonteeltaan erilaisia.

Kadotettu kultaraha, lasimaalaus.

Aarteenetsintää leikitään kovalla sykkeellä tarkoituksena löytää ennalta tiedetty ’kadotettu’ aarre mahdollisemman nopeasti ennen muita. Tässä leikissä on tieto aarteen olemassaolosta ja yleensä sen mahdollinen sijaintikin on rajattu tietylle alueelle.

Tienvarsien aarteista ei taas koskaan tiennyt. Ei niitä kukaan ollut piilottanut eikä ollut takeita niiden löytämisestä eikä edes olemassaolosta. Tienvarsien aarteet etsittiin rauhalliseen tahtiin muun touhun ohessa ilman, että välttämättä mitään aarteeksi luokiteltua edes löytyi. Jos jotain sattumalta …

Lisää...

Pysy Jumalan rakkaudessa

Teksti on kolmas ja viimeinen osa sarjaan John Wesleyn pienryhmäkäyttöön laatimasta ohjeesta, joka tunnetaan nimellä ”The General Rules”. Osallistumisen ainoa vaatimus oli ”halu paeta tulevaa vihaa ja pelastua synneistään”. Wesleyn tulkinta tästä oli, että jos ihminen todella sydämestään haluaa pelastua synneistään, ei halun synnyttämä hedelmä voinut olla näkymättä ihmisen elämässä.

The General Rules.

Wesley edelleen kirjoitti auki sen, mitä hän tarkoitti ”halulla paeta tulevaa vihaa”. Hän puki asian käytännöllisen ohjeen muotoon, mistä muodostui sittemmin kolmekohtainen ohje, jota noudatettiin metodistiherätyksen pienryhmissä. Se ei ole vaatimus, vaan päinvastoin luonnollinen seuraus elävästä uskosta, jonka ihminen on saanut vastaanottaa sydämeensä lahjana Herralta Jeesukselta.

Toisin sanoen sydämestään vilpittömästi pelastusta etsivä ihminen tuottaa ohjeen mukaista elämää kuin luonnostaan. Ohjeeksi kirjoitettuna …

Lisää...

Vähän sinne päin

Milloin valitset tehdä asiat ”vähän sinne päin”? Onko syynä kiire, motivaation puute vai leipiintyminen? Meillä jokaisella on varmasti asioita, joita emme tee aina ”viimeisen päälle” vaan mielestämme ”vähän sinne päin” riittää vallan mainiosti.

Temppeliuhrit Malakian aikana – vähän sinne päin.

Selvennykseksi tarkennan, että ”vähän sinne päin” tekemisellä en tarkoita heikkoa priimaa heikompaa tulosta, joka johtuu osaamattomuudesta tai vaikkapa riittämättömistä resursseista. Termi ”vähän sinne päin” viittaa tässä valintaan olla antamatta parastaan.

Vähän sinne päin” -asiat ovat meille toissijaisia. Syystä tai toisesta ne eivät ole sydämen asioita, joten emme viitsi antaa niihin parastamme jos kerran vähempikin riittää.

Valinta tehdä ”vähän sinne päin” voi tuntua perustellulta ja harmittomalta, …

Lisää...

Tee hyvää

Tämä artikkeli jatkaa jo aiemmin aloittamaani teemaa John Wesleyn pienryhmien käyttöön laatimasta yleisestä ohjeesta, joka tunnetaan nimellä ”The General Rules”. Wesleyn pienryhmiin pääsyn ainut vaade oli ”halu paeta tulevaa vihaa ja pelastua synneistään”. Hänen tulkintansa oli, että jos ihminen todella sydämestään halusi pelastua synneistään, ei halun synnyttämä hedelmä voinut olla näkymättä ihmisen elämässä.

The General Rules.

Wesley edelleen kirjoitti tämän halun auki käytännöllisen ohjeen muotoon, mistä muodostui sittemmin kolmen kohdan ohje, jota alettiin noudattaa Wesleyn pienryhmissä. Pitää kuitenkin muistaa, ettei ohje Wesleyn omassa elämässäkään noussut vaatimuksesta, vaan päinvastoin sen kohdat olivat luonnollinen seuraus elävästä uskosta, jonka ihminen on saanut vastaanottaa sydämeensä lahjana Herralta Jeesukselta.

Toisin sanoen sydämestään vilpittömästi pelastusta etsivä ihminen tuottaa tämän ohjeen mukaista elämää …

Lisää...

Katso kättä

Tekstin psalmi 123 on ’matkalaulu’ Babylonian pakkosiirtolaisuudessa kirjoitettujen psalmien kokoelmasta. Sen kirjoittanut henkilö kokee muukalaisuutta vieraalla maalla. Kirjoittaja ei ole valinnut osaansa tulla vierasta maata asuttamaan – hän tuli pakosta, ei omasta halustaan.

Michelangelo: Aatamin luominen (1500-luku). Jumalan käsi antaa elämän ihmiselle.

Olosuhteet toivat hänet Babylonian kaksoisvirran yltäkylläisille seuduille. Yltäkylläisyys ei kuitenkaan poistanut hänestä muukalaisuuden tunnetta eikä lievittänyt koti-ikävää. Tosin ikävä oli tullut jäädäkseen, koska kotia ei enää ollut. Se oli hävitetty.

Meidän ajassamme ja maassamme kirjoittaja voisi olla vaikkapa Suomen sotien aikaan Ruotsiin sotaa turvaan lähetetty sotalapsi, Karjalan evakko tai tämän päivän turvapaikan hakija.

Yhtä lailla kuka tahansa meistä voisi olla tuo kirjoittaja. Riittää, kun kokee itsensä ulkopuoliseksi ihmisten joukossa. Tietänet tunteen – olen tässä ihmisten ja yltäkylläisyyden keskellä, …

Lisää...

Vältä väärää

Tämä teksti aloittaa kolmiosaisen artikkelisarjan kolmikohtaisen ”The General Rules” -säännön tiimoilla. Aloitan lyhyellä yleiskatsauksesta, mistä tässä kolmen kohdan ohjeessa on kyse.

1700-luvun metodistiliikkeen perustaja John Wesley ei ollut ’suuri julistaja’ siinä kuin esimerkiksi kollegansa George Whitefield. Wesley toki oli kelvollinen tekijä myös saarnataiteen alalla, mutta historian lehdille hän ei jäänyt julistajana.

The General Rules.

Wesleyllä oli erityinen kyky viestiä kristillisen uskon sisältöä käytännönläheisellä tavalla. Enemmän kuin teologina Wesley ansioitui kehittämällä menetelmiä, jotka auttoivat ihmisiä elämään uskoa todeksi joka päiväisessä elämässä. Wesleyn aikaan ’metodisteiksi’ nimiteltiin pilkaten heitä, ketkä harjoittivat näitä menetelmiä elämässään. Myöhemmin pilkkanimi vakiintui herätysliikkeen ja kirkkokunnan nimeksi.

Tunnetuin Wesleyn ’metodeista’ on koottu helposti muistettavaksi ohjeeksi, joka tunnetaan nimellä ”The General Rules”. Se on perustava ohje, …

Lisää...