Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2018

Yhden talentin mies?

Vuosi vaihtuu. Puntaroin mennyttä ja suunnittelen tulevaa. On se merkillinen tuo numeroiden mahti. Kun kalenterissa vuosiluku vaihtuu, se pysäyttää arvioimaan elämää.

Tänään pysähdyin miettimään uskallusta. Uskallanko tavoitella jotain merkittävää vai saako pelko otteen ja jään kiinni tuttuun ja turvalliseen? Tartunko unelmiin vai luovutanko olosuhteille vallan päättää mitä kohtaan ja mitä en?

Yhden talentin mies…

Kysymys uskalluksesta löysi ajatuksissani tarinan muodon. Tarina kysyy: olenko yhden talentin mies? Tuo talentti on varsin hyvä sana, koska puhekielessä se on muutakin kuin muinainen rahamitta.

Talentin tarina on tietty Jeesuksen vertaus palvelijoille uskotuista rahoista – talenteista. Evankeliumeissa on siitä kaksikin versiota. Ne puhuvat uskollisuudesta Herran paluun edellä, mutta minua niissä nyttemmin puhuttelee vain tietty yksityiskohta. Se on ’yhden talentin mies’.

Tarinassa talon isäntä lähti matkalle. …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Sitoutumisen hinta

Kuningas Hiskia on yksi harvoista Juudan kuninkaista, jotka Vanhan testamentin historia esittää Jumalan tahdon mukaisina ’mallikelpoisina’ kuninkaina. Kuningastenkirjan kirjoittaja antaa hänen hallinta-ajastaan varsin hyvän todistuksen:

”Hiskia teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä Daavid oli tehnyt.” (2. Kun. 18:3)

Kuningas Hiskia.

Kukapa meistä ei haluaisi tällaista todistusta! Hiskiaa ei historia muista sen tähden, että hän olisi ehdoin tahdoin pyrkinyt tekemään nimeä itselleen. Hänet muistettiin siitä, että hän ei etsinyt omaa parastaan, vaan Jumalan parasta.

Kuningastenkirjojen myöhemmin kirjoitettu rinnakkaisteos Aikakirjat syntyivät pakkosiirtolaisuudesta paluun jälkeen Esran ja Nehemian kirjojen aikaan tai kohta niiden kirjoittamisen jälkeen. Ne katsovat kuningastenkirjojen tavoin samaa ajanjaksoa, mutta kauempaa – ajasta, jolloin nähtiin varsin selvästi, mihin näiden kuninkaiden hallinta kansan johti. Todistus, mikä …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Jouluevankeliumi heprealaisille

Jouluevankeliumi Luukkaan mukaan kertoo Vapahtajan – kuninkaan – syntymästä tavallisten ihmisten arjessa. Siinä taivaallinen loisto murtautuu rahvaan arkeen.

Jouluevankeliumi on arkinen kertomus ’tytöstä ja pojasta’ tai ’miehestä ja naisesta’, jotka lähtevät matkalle ’verotoimistoon’ kaksin, mutta matkan aikana koittaa vaimon aika synnyttää esikoisensa.

Seimen äärellä (Gerard Van Honthorst)

”Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.” (Luuk. 2:4-7)

Tämä on maisema, johon joulukorttien ja jouluasetelmien tilannekin rakennetaan. Joskus asetelmassa ovat mukana paimenet tai tietäjät, …

Lisää...

Antamisen juhlaa

Joulu on antamisen juhlaa. Se on sitä erityisesti Jumalan ihmiskunnalle antamassa seimenlapsen lahjassa, mutta myös siinä, että joulu herkistää monet antamaan lahjoja ja huomioimaan puutteenalaisia.

Joulunaika on otollinen ajankohta lausua muutama sana antamisesta osana yhteistä jumalanpalvelusta ilman että suuri enemmistö loukkaantuu tai pöyristyy siitä, kun joku kehtaa puhua heidän lompakoilleen.

Johannes Khrysostomos, reliefi Konstantinopolista 1000-luvulta (Louvre)

Hengelliseen kielenkäyttöön kuuluu slogan ”antaa elämänsä Jeesukselle”. Se on jotain, mitä jokainen uskovaksi itseään kutsuva sanoo tehneensä. Siinä mainittu ”elämä” ei silti kaiketi pidä sisällään lompakkoa tai varallisuutta. Mammona on edelleen minun – vain minun – vai ehkä minä olen mammonan?

Tältä joskus tuntuu, jos aiheen ottaa puheeksi tai seuraa sitä, miten uskoon ja varallisuuteen suhtaudutaan käytännössä. Todellinen teologia on …

Lisää...

Luja loppuun asti

Kuka tulee mieleen, jos siteeraan Raamatusta kehotusta ”ole luja ja rohkea”? Luulen, että sanat tuovat mieleesi kansanjohtaja Mooseksen työn jatkajan Joosuan. Häntä kannusti tehtävässään eteenpäin noilla sanoilla niin Mooses kuin Herra itse (5. Moos. 31:7, 23; Joos. 1:6,7, 9, 18).

Profeetta Haggai.

Herra toistaa kehotuksen olla luja myös Joosuan kaimalle – ylipappi Joosualle tuhannen vuotta myöhemmin Israelin paluun ja toisen temppelin rakentamisen aikaan. Kehotus lujuuteen kuului näin:

”Mutta nyt, ole luja, Serubbaabel, sanoo Herra, ole luja, Joosua, Jehootsadakin poika, ylimmäinen pappi. Ole luja, maan koko kansa, sanoo Herra, ja tehkää työtä, sillä minä olen teidän kanssanne, sanoo Herra Sebaot.” (Hagg. 2:4)

Kehotus lujuuteen ei perustu Serubbaabelin, Joosuan tai kansan kyvykkyyteen. Se on kehotus tehdä työtä uskollisesti, koska …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Olkoon ilosi Herrassa

Virkkeen tai kappaleen mittaiset irralliset sitaatit tekstistä ovat varsin helposti ymmärrettävissä väärin, jos niistä ei käy enää selkeästi ilmi kirjoittajan sanoma. Alkuperäisen tekstin tunteneelle sitaatin tekijälle kirjoittajan ajatus välittyy sitaatistakin, mutta välittyykö se enää hänen lukijalleen, on toinen asia. Irralliset sanat voivat kertoa aivan eri viestin riippuen siitä, mihin yhteyteen ne laitettu. Tämä on etenkin sähköisen viestinnän maailmassa kasvava ongelma.

Daavid tanssii Jumalan ylistykseksi.

Sama viestinnän ongelma liittyy myös Raamatun lukemiseen ja erityisesti siihen. Näin jo siksikin, koska lukijalle Raamatun sanan painoarvo on paljon suurempi kuin vaikka viikkolehden mielipidekirjoituksen. Silti lukijoina syyllistymme Raamatun kohdalla jopa useammin siihen, että repäisemme sieltä irrallisia sanoja – Jumalan lupauksina meille – sen mukaan, mikä tuntuu korvamme sopivalta.

Yksittäisten jakeiden satunnainen siteeraus sieltä täältä muistuttaa …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |

Valmistamisen aikaa

Adventtina muistutamme toisiamme siitä, että seurakunta elää odotuksessa. Ihmisen näkökulmasta odotammeajan kulumista ja juhlan alkua. Odotus on valmistautumisen aikaa; adventti valmistaa ihmisen kohtaamaan juhlan siinä missä hän puolestaan valmistaa kotinsa ja kalenterinsa joulunpyhiksi.

Adventin odotus on elävä vertaus ja esimerkki siitä, millä tavoin odotus valmistaa siihen, mitä odotetaan. Jumalan näkökulmasta odottaminen ei ole määrähetkien odottamista; se on valmistamista. Jumala ei ’odota’; hän valmistaa. Jumala ei katso ’oikeaa hetkeä’ kalenterista; hän katsoo ’valmiutta’.

Profeetta Malakia (Duccio di Buoninsegna)

Jumalan aika tässä merkityksessä ei ole meidän mittaamaamme ’kronos’ -aikaa, vaan ’kairos’ -aikaa. ’Kairos’-aika ei ole määrämittaista, kuten kellon osoittama ’kronos’-aika. ’Kairos’-aikaa ei mitata hetkissä, vaan laadussa. Kun ’kairos’-ajan viisari nytkähtää eteenpäin, se merkitsee siirtymistä laadullisesti uuteen aikaan.

Adventin odottamisen kuvassa ei ole …

Lisää...