Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2018

Taivaallisen Ohjastajan matkassa

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Kun lähdemme matkalle, meillä on yleensä määränpää, jota kohti kuljemme. Jokainen, joka on ollut lasten kanssa matkalla samassa autossa, on usein kuullut kysymyksen: Koska ollaan perillä? Matka tuntuu pitkältä ja ajoittain myös ehkä kovin tylsältäkin. Varsinkin jos matkan määränpää on joku tosi kiva paikka, kärsivällisyyttä itse matkan tekemiseen ei tunnu riittävän.

Samoin voi käydä myös meille uskoville elämän matkaa tehdessä yhdessä Kristuksen kanssa. Kun tiedämme määränpään minne olemme matkalla tai kun Jumala antaa meille näyn tulevaisuudessa olevasta tehtävästämme Hänen valtakunnassaan, mekin voimme odottamaan perillepääsyä matkasta nauttimisen sijaan. Unohdamme kokonaan matkan tekemisen tärkeyden. Matkalla me saamme tarpeellisia eväitä tulevaa varten ja saamme aina välillä pysähtyä nauttimaan Kaikkivaltiaan Luojamme luomasta kauneudesta. Pysähtyessämme myös muistamme sen, kenen asioilla liikumme ja kuka ohjastaakaan autoamme. Emmehän täysin tiedä, miltä perillä …

Lisää...→

Kategoria Elisa | Avainsanat , , , , , , , , , |

Entä hän?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Juhannus on suomenkielinen nimi keskikesän juhlalle, jota vietetään kesäpäivänseisauksen läheisyydessä. Täällä pohjoisessa juhannus on valon juhla, jolloin keskikesä on kauneimmillaan.

Kristillinen kirkkoperinne on ’syyllinen’ siihen, miksi keskikesän juhlasta – ruotsinkielen ’midsommar’, länsimurteen ’mittumaari’ tai saksan ’mitsommer’ – on suomenkielessä tullut juhannus. Sehän tulee tietenkin Johanneksesta, koska kirkkokalenterissa juhannus on omistettu Johannes Kastajan syntymäjuhlalle.

Johanneksesta toiseen

Johanneksesta minäkin ajattelin keskikesän juhlan tiimoilla muutaman sanan jakaa. Teksti on Johanneksen evankeliumista. Siinä Jeesus ja Pietari jakavat ajatuksia Johanneksesta – tosin ei Johannes Kastajasta, vaan Johannes opetuslapsesta.

Tosin neljännen evankeliumi kirjoittaja – siis tiettävästi apostoli Johannes – ei kertaakaan mainitse itseään nimeltä. Hänet mainitaan useimmiten tekstissä arvoituksellisilla sanoilla ”se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti” – ja niin tälläkin kertaa.

Nämä sanat kätkevät varsin syvän totuuden, …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Toisen käden tietoa

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Kukapa ei muistaisi Raamatun alkulehdiltä patriarkka Abrahamin elämäkertaa. Hänen uskonsa koeteltiin monessa; siinä missä Jumalan lupaukset odottivat ajassa toteutumista, siinä Abrahamin usko koeteltiin. Uskoa ei ollut kokeella silloin kun lupaus annettiin eikä silloin, kun lupaus sitten toteutui. Koetuksen aika oli näiden kahden välissä.

Yksi monista Herran ja Abrahamin kohtaamisista on tämä:

”Näiden tapausten jälkeen Abramille tuli näyssä Herran sana: ”Älä pelkää, Abram! Minä olen sinun kilpesi, sinun palkkasi on hyvin suuri.” (1. Moos. 15:1)

Tämä on valtava lupaus. Oletko koskaan ajatellut, kuinka helppo sinun tai minun on vain lukea lupaus Raamatusta ja katsoa sitä ihaillen, että kuinka valtavaa se on ollut, kun on saanut heittäytyä tuollaisen lupauksen varaan. Ajatuksemme ovat kuitenkin vain ”toisen käden tietoa”, eli jotain sellaista, mitä muut ovat …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Käsittämätön Jumala

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Pallon läpileikkaus (Jhbdel, en.wikipedia, CC BY-SA 3.0)

Suomenkielen lainasana teologia (θεολογία) tulee alunperin kreikankielestä. Kreikankielessä se on kahden sanan sanaliitto: ’θεος’, (’theos’) eli ”jumala” sekä ’λογος’ (’logos’) eli ”sana, järki tai keskustelu”. Alkuperäisessä merkityksessä teologia on tarkoittanut jumaluusoppia eli jumalan sekä jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta.

On hyvä tuoda Jumala elämässämme tutkistelun keskiöön – hän ansaitsee olla elämämme ihmetyksen kohde. Onhan kyseessä Luoja, joka on kutsunut luomansa ihmisen yhteyteensä ilmoittamalla itsensä hänelle ja tekemällä toistuvasti aloitteen lähestyä häntä – lunastajana, pyhittäjänä, jne.

Teologian pyrkimys on laajasti ymmärrettynä hämmästellä Jumalaa ja hänen itseilmoitustaan sekä keskustella hänestä. Teologian tekemisessä piilee kuitenkin vaara, että korotamme oman arvostelukykymme – järjen – Jumalan yläpuolelle ja kutistamme hänet pienten ajatustemme kokoon ja kahlitsemme …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |

Rekabilaisten saaga

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Kohtaaminen toisen kanssa edellyttää huomion kohdistamista häneen, hänen persoonaansa ja viestiinsä. Oleellisinta kohtaamisessa ei ole puitteet tai toisen ihmisen pukeutuminen. Tunnistamme tämän etenkin silloin, kun meillä on asiaa toisille. Silti varsin usein vastaavassa tilanteessa oman huomiomme jakaantuu ties minne; oman elämän asioihin tai johonkin häiritsevään tai kiinnostavaan kohteeseen ympäristössä.

Jumala ei saa aina hänkään meidän jakamatonta huomiotamme, vaikka hän jos kuka sen ansaitsisi. En nosta tätä esiin syytöksenä, vaan pikemmin seikkana, johon voisimme kiinnittää huomiota.

Kun Jumala ilmestyy elämäämme voimallisesti, huomio ei ehkä karkaa arkisten asioiden pariin, mutta varsin kadotamme huomion Jumalasta ja hänen viestistään puitteisiin, joissa hänet kohtaamme. Selitän tätä kahdella esimerkillä; kuvalla valtaistuinsalista ja Jeremian kirjan kertomuksella, jota nimitän ”rekabilaisten saagaksi”.

Kutsuttuna valtaistuinsaliin

Ajattelepa, että saat kutsun kuninkaan hoviin, jossa …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |

Jumalan puhuttelussa

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Oletko milloinkaan esittänyt Jumalalle kainoa toivetta, että hän puhuisi sinulle suoraan? Uskon, että olet. Käytin kysyessäni tietoisesti sanaa ”toive” enkä puhunut pyynnöstä, koska sanaan ’toive’ liittyy varaus siitä, miten tai mitä Jumalan Hengen odotetaan puhuvan.

Jos pyydän Jumalaa puhumaan elämääni, otan puheen vastaan niin kuin hän sen puhuu. Otan vastaan sen, mitä Herra antaa ja miten hän sen antaa. Varsin usein en kuitenkaan pyydä Jumalaa puhumaan varauksetta – pikemminkin toivon, että hän puhuisi sen mitä tahdon. Pyydän Jumalaa puhumaan, mutta toivon hänen puhuvan vain, mitä ja miten häneltä odotan. Näin oikeastaan kieltäydyn kuuntelemasta häntä, ellei hän lähesty minua minun ehdoillani.

Jeanne d’Arc

Tämä on vastakohta sille, mitä 1400-luvulla elänyt marttyyri Jeanne d’Arc eli ”Orléansin neitsyt” vastasi, kun …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Tahrasta mestariteokseksi

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Metodistikirkon perinteiseen jumalanpalvelusjärjestykseen kuuluu synnintunnustus. Se viitoittaa seurakunnan yhteisen palvonnan tien kohti Herran ehtoollispöytää, jonne Jeesus kutsuu meitä kohtaamaan hänet.

Synnintunnustus onhenkilökohtainen tunnustus itselle, toinen toiselle ja Herralle, että kilvoittelu on jälleen kerran ollut vajavaista ja rikkonaista. Ennen synninpäästöä liturgi lukee Ensimmäisen Johanneksen kirjeen ensimmäisestä luvusta sen yhdeksännen jakeen. Jae vakuuttaa armon etsijälle, että Herra tuntee kilvoittelumme vajavaisuuden ja hän paitsi antaa synnit anteeksi, hän myös puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Johanneksen kirjeen teksti kuuluu näin – otan mukaan myös edeltävän jakeen:

”Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” (1. Joh. 1:8-9)

Teksti vapauttaa kuulijan iloon; se vakuuttaa …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |