Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2017

Kuljetettavana

Kuluvan syksyn aikana olen elänyt muutoksen aikaa. Isoin muutos, joka elämääni on tullut, ei ole lähtöisin itsestäni enkä voi sanoa sitä koskaan tavoitelleenikaan. Kuitenkin tiedän, että juuri tämä muutos on se, johon Herrani Jeesus Kristus on minut nyt kutsunut. Hän on sitonut minut entistä tiukemmalla otteella itseensä ja enää ei olekaan aika toteuttaa niitä omia päämääriä ja valintoja, jotka ehkä luonnostani itselleni valitsisin. Ei, vaan nyt on tullut aika kulkea sinne, minne Herra tahtoo minut viedä; sinne, missä tie on välillä pelottavakin. Ja viimeistään nyt oman tahdon tieni on kulkenut päätökseen ja minusta on tullut kokonaisvaltaisesti Kristuksen tahdon toteuttaja; kulkipa tie sitten minne vain.

Muutos seurakuntatyöntekijästä paikallispastoriksi ei tavallaan muuttanut elämässäni mitään, mutta kuitenkin kaikki on toisin. Näen omat vajavaisuuteni yhä selvemmin. Lisäksi introverttinä ja …

Lisää...

Anteeksiantava ja laupias

Erilaisten saarnamatkojen kuvauksia kuulee juhlapuheissa ja esimerkkeinä saarnoissa. Joskus sananjulistajilla on taipumus hiukan värittää kertomuksiaan vuosien varrella saarnamatkoilla tapahtuneista asioista. Kun aika kultaa muistot, siinä voi ihan tarkoituksetta kymmenet muuttua sadoiksi ja jotkut yksityiskohdat jäädä vähemmälle huomiolle toisten taas korostuessa liian kanssa.

Mutta onhan se niinkin, ettei hyvä tarinankertoja kerro samaa kertomusta sanasta sanaan toisintona, vaan antaa tarinan elää tilanteen ja tarkoituksen mukaan. Kertomusta väritetään tietenkin totuuden puitteissa, mutta hieman eri tavoin kerrottuna sama kertomus on edelleen viihdyttävä myös niille, jotka kuulevat sen kenties jo toista tai kolmatta kertaa.

Väitän, että kertomus profeetta Joonasta lienee tunnetuin ja ehkä mielenkiintoisin kuvaus saarnamatkasta – ainakin, jos asiaa pyhäkouluikäisiltä tiedustellaan. Se on kerrottu varsin lennokkaasti, mutta silti sen todenperäisyyttä ei tarvitse epäillä.

Joona …

Lisää...

Jumalan anteliaisuuden periaate

Suomalaisessa yhteiskunnassa saamme tämän tästä seurata kiivaita neuvotteluja hallituksen, työnantajaliittojen ja ammattiyhdistysliikkeen kesken yhteisistä pelisäännöistä. Periaatteessa jokaisen osapuolen tavoite on ’sama’ eli työn jatkuvuuden turvaaminen. Toimintatavoista ja yksityiskohdista sen sijaan riittää vääntöä, koska neuvottelujen osapuolet luonnollisesti katsovat kukin tavoitetta tiukasti omasti näkökulmastaan. Sinänsä työelämän perusperiaatteesta kaikki ovat samaa mieltä: ”työmies on palkkansa ansainnut(Luuk. 10:7; 1. Tim. 5:18). Periaate on sama, on sitten kyse yrittäjästä tai palkkatyövoimasta.

Samaa periaatetta kannattaa Lutherin vähäkatekismus, jossa mainittua tekstiä sovelletaan hengellisen työn tekijöihin ja kristittyjen velvollisuuksiin opettajia ja sielunhoitajia kohtaan. Luther viittaa samaisiin raamatunkohtiin ja toteaa näin:

”… Herra on säätänyt, että evankeliumin julistajain tulee saada evankeliumista elatuksensa (1. Kor. 9). Jolle sanaa opetetaan, se jakakoon kaikkea hyvää opettajallensa. Älkää eksykö, Jumala …

Lisää...

Anteeksi!

Päivän evankeliumin tekstissä (Matt. 18:21-35) Pietari kysyy Jeesuksesta kysymyksen, joka kuuluu taas joukkoon ’tiedollisesti helppo, mutta käytännön toteutus horjuu. Pietari kysyi:

”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?” (Matt. 18:21)

Epistolateksti Roomalaiskirjeestä (Room. 14:1-12) jatkaa samasta aiheesta toisesta tulokulmasta katsottuna tekstissä, jossa pohditaan vastuullisuutta Jumalan edessä, mutta myös vastuullisuutta ’kielen tuomiovallan’ käyttäjinä.

”Kuinka sinä voit tuomita veljesi? Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi? Kaikki me joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen.
. . .
Jokainen meistä joutuu tekemään Jumalalle tilin itsestään.” (Room. 14:10,12)

Anteeksiantoon ajatus tuomiosta sekin kulminoituu – ainakin meidän syyllisten näkökulmasta. Anteeksi antamisen äärelle johtaa myös tämän sunnuntain Vanhan testamentin teksti (1. Moos. 50:15-21), joka on kertomus anteeksiantamisesta …

Lisää...

Oman aikamme Korneliukset

Nostan eteesi Kornelius -nimisen sadanpäällikön Apostolien tekojen 10. luvusta. Varoitan kuitenkin, että katson tekstiä aavistuksen poikkeavasta tulokulmasta.

Pietari Korneliuksen kodissa.

Kyseessä on tuttu kertomus, jossa Pietari ’uneksii’ juutalaisen lain mukaan kielletyistä syötävistä ja löytää kohta itsensä Jumalan johtamana rikkomasta jo lapsesta sisäistämiään tapasääntöjä. Tekstin ydinajatus on osoittaa, kuinka Herra kyseenalaisti ja mursi apostoli Pietarin jo äidinmaidossa omaksumat sosiaalisen kanssakäymisen raja-aidat.

Jumalan Pyhä Henki paljastaa siinä Pietarille ja koko juutalaiselle seurakunnalle, että evankeliumi on annettu pelastukseksi suuremmalle joukolle, mitä heidän kulttuurisesti oikeutettu ennakkoasenteensa olisi milloinkaan sallinut edes kuvitella. Jumalan rakkaus oli monta kertaluokkaa suurempi ja avarampi, mitä oli Pietarin inhimillisesti rajoittunut aavistus siitä.

Tämänkertainen lyhyt ajatelmani ohittaa kuitenkin tämän tekstin ydinajatuksen. Tahdon nostaa tekstistä esiin vähän erilaisen näkökulman, jota emme välttämättä …

Lisää...

Rakennus ja Jumalan perheväkeä

Jumalan perheväkenä oleminen on vertauskuvana ymmärrettävä, mutta käytännössä perheväen keskinäinen touhu ei ole ollenkaan niin yksinkertaista. Ei olekaan ihme, että seurakunnassa puhutaan usein yhteydestä. Uskovien yhteys on kahdensuuntainen ja moniulotteinen.

Ensimmäinen ulottuvuus on ainutlaatuinen yhteys ihmisen ja Jumalan välillä. Se on ainutlaatuinen jo siksi, että Kaikkivaltias Jumala tahtoo olla yhteydessä ihmisen kanssa ja on tehnyt yhteyden pidon mahdolliseksi myös meille.

ConneXion – yhteys

Raamatun Jumala on yhteyden Jumala, mistä todistaa Raamatun kerronta siitä, kuinka paljon hän on tehnyt vaaliakseen tätä yhteyttä vuosituhansia ja tehnyt Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa entistäkin syvemmän yhteyden mahdolliseksi.

Toinen yhteyden ulottuvuus Kristuksen seurakunnassa on tietty yhteys Jumalan lasten, perheväen, kesken. Tämänkin yhteyden on Jumala rakentanut. Hän se on tuonut meidät yhteen. Hän on tehnyt meistä sisaria ja …

Lisää...

Me yhdessä ja Kristus

Mieleeni nousi ajatus tarkastella käsitystämme seurakunnasta ilmausten ”ne muut”, ”ne muut ja Kristus”, ”me yhdessä” ja ”me yhdessä ja Kristus” kautta. Nämä sanonnat eivät yritä määritellä seurakuntaa, mutta luulen, että ne nostavat esiin niitä vääriä asenteita, joiden kautta me katsomme Jumalan seurakunnan ihmettä.

Seurakunta on ”me yhdessä ja Kristus”, mutta mitä meitä kuuntelee, tuntuu siltä, että tämä perustotuus on välillä kateissa. Näin ainakin silloin, kun puhumme siitä, miten seurakunta näkyy ajassamme. Seuraavassa kuvaan sitä, miten seurakunta näyttäytyy ajassa neljän erilaisen asenteen kautta.

”Ne muut” vai ”me yhdessä” +/- Kristus

”Ne muut”

Jos seurakunta on meille vain ”ne muut”, astumme mukaan ja kaadamme heidän päälleen kaikki tarpeemme ja kootun …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |