Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2017

Sydämen reformaatio

Vuonna 2017 vietetään reformaation merkkivuotta. Reformaatio tarkoittaa sanakirjan mukaan suppeassa merkityksessä ”uskonnollista uudistusliikettä, joka johti 1500-luvulla protestanttisten kirkkokuntien syntyyn”. Ja saman reformaation lapsia ovat myös kaikki ne herätysliikkeet ja kirkkokunnat, jotka ovat syntyneet tämän reformaatioksi kutsutun liikehdinnän jälkimainingeissa. Täten suomalaisen vapaakristillisyyden juuret ovat nekin reformaatiossa.

Reformaatio – sydämen reformaatio

Tänä vuonna on siis kulunut 500 vuotta siitä, kun vuonna 1517 saksalainen augustinolaismunkki Martti Luther julkaisi 95 teesiä katolisen kirkon anekauppaa vastaan. Emme käy hänen työtään tässä sen enempää tutkimaan, vaan tämän opetuksen taustaksi Lutherin reformaation historiasta riittää, että ymmärrämme vaikkapa seuraavat neljä seikkaa.

  • Lutherin reformaatio alkoi kirkon sisältä. Se ei ollut ulkopuolelta noussutta arvostelua. Se oli liikehdintää, joka nousi todellisesta huolesta siihen, että vastasiko kirkon opetus ja toiminta …

    Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |

Miksi Saarat nauravat?

Tänään puhun sellaisesta eteenpäin vievästä voimasta, joka vakuuttaa ihmisen hänelle itselleen tuntemattomasta ja saavuttamattomasta päämäärästä. Hän ei osaa sanoa, mikä häntä oikeastaan vie eteenpäin ja mikä saa hänet ponnistelemaan, mutta se ’jokin’ kutsuu ja vetää puoleensa magneetin tavoin antamatta rauhaa.

Matkan vaikeina hetkinä yrität unohtaa sen ’jonkin’ ja vakuuttaa itsellesi, ettei se ole kaiken uhrauksen ja ponnistelun arvoista. Tahdot ehkä elää ’tavallisen ihmisen helppoa elämää’ – mitä ikinä se tarkoittaakaan. Henkilökohtaisesti ajattelen, että houkutus ’tavallisesta helposta elämästä’ on yksi suuri valhe. Olen ’nauttinut’ sellaisesta aikanaan, mutta halu tuolloin luopua siitä, riittää todisteeksi itselleni tänään siitä, että ’tuntemattomalle päämäärälle’ elävän ’typeryksen’ tie on silti parempi vaihtoehto – kaikesta huolimatta.

Tänäänkin kuljen tuolla viitoittamattomalla tiellä; näen matkan verran eteenpäin. Maastot ja maisemat eivät vakuuta eikä vielä …

Lisää...

Armoa, rakkautta ja osallisuutta

Edellisen sunnuntain kirkkopyhä on nimeltään ’Pyhän kolminaisuuden päivä’. Läntisessä kirkossa jo vuonna 1334 määrättiin, että helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomaan kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Luonnollisesti ’Pyhän Kolminaisuuden päivä’ on myös uskontunnustuksen päivä – onhan kolminainen Jumala keskeisin osa tunnustusta.

Pyhän Kolminaisuuden päivä on salatun Jumalan juhla. Jumala ei kuitenkaan ole salattu siinä, etteikö hän olisi tehnyt ja tekisi yhä itseään tunnetuksi ihmisten keskuudessa. Päinvastoin Jumala on tehnyt kaikkensa, jotta ihminen ymmärtää hänen olevan erottamaton osa ihmiselämää.

Silti raamatuntekstit puhuvat Jumalan salatusta olemuksesta, joka ylittää ihmisymmärryksen. Jumala tulee aina olemaan ihmisen näkökulmasta salattu siinä, mitä tulee ihmisen ymmärryksen rajallisuuteen hänestä. Eli luotu kykene Luojaansa käsittämään. Tässä merkityksessä Pyhä kolminainen Jumala pysyy mysteerinä ja salattuna ihmiselle iankaikkisesti.



Lisää...

Helluntain ihme

Helluntaijuhlaa juhlaa vietetään 50 päivää pääsiäisviikon sapatin jälkeen. Alun perin helluntai on ollut juutalaisuudessa sadonkorjuun ja ensihedelmän juhla, jota kutsuttiin myös viikkojuhlaksi (5. Moos. 16:9-12). Alkaen 100-luvulta jKr. juutalaiset juhlivat helluntaina myös lain saamisen juhlaa.

Kristityille helluntaista tuli Jeesuksen kuoleman jälkeen seurakunnan syntymäjuhla. Kristuksen taivaaseen astumisen juhlaan (helatorstai) helluntaipäivä on siitä kymmenen päivän jälkeen. Toisin sanoen opetuslapset odottivat kymmenen päivää Jeesuksen lupauksen täyttymistä. Aika ei ehkä kuulosta pitkältä, mutta muistanet varmaan, mitä sananlaskukin ’odottavan ajasta’ sanoo.

Helluntain ihme

Monesti, kun luetaan Apostolien tekojen tekstiä ensimmäisen kristillisen helluntain tapahtumista (Ap. t. 2:1-4), kiinnitetään huomio lähes pelkästään ulkoisiin merkkeihin, kuten tuulenpuuskaan ja tulisiin kieliin, jotka jakautuivat ja laskeutuivat seurakunnan ylle. Toisaalla lukijan huomio kiinnittyy vieraisiin kieliin, joita Jeesuksen seuraajat Jumalan ihmeestä puhuivat eri puolelta …

Lisää...