Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2017

Simson – Kyvykkäinkin petettiin

Yksi parhaiten tunnetuista tuomareista lienee Simson. Hänet tosin tunnetaan lähinnä vain nimeltä, ’voimaa antavista hiuksista’ ja kohtalokkaasta Delila nimisestä kaunottaresta. Simson oli Jumalan valitsema tuomari vapauttamaan kansa filistealaisten 40 vuotta kestäneestä sorron ajasta (Tuom. 13:1). Simsonin kausi Israelin tuomarina kesti 20 vuotta ja ajoittunee vuosiin 1075-1055 eKr. Raamatussa Simsonin elämää käsitellään peräti neljän luvun verran (Tuom. 13-16).

Simsonin oli Herran nasiiri (=Herralle erotettu, vihitty), mikä tarkoittaa lupausta omistaa elämänsä Herralle. Nasiirin elämää rajoitti erityinen Mooseksen lain kohta (4. Moos. 6:1-21), nasiirilaki, johon on koottu nasiirilupauksen antanutta ohjaavat säädökset. Nasiirius käsitti esimerkiksi pitäytymisen erossa viinistä ja kaikesta Mooseksen lain mukaan epäpuhtaasta, kuten kuolleista ja epäpuhtaista ruoista. Lain tunteminen antaa muuten vallan uuden perspektiivin Simsonin edesottamuksiin.

Simson taistelee leijonan …

Lisää...

Muutama sana rukouksesta

Tämä lyhyt ajatelma on syntynyt ekumeenisella rukousviikon aikana kohtaamieni erilaisten rukousperinteiden innoittamana. Rukousviikolla puhuimme Jeesuksen rukous -perinteestä, johon itse olen saanut armon tutustua alkujaan teosten ”Vaeltajan kertomukset” sekä igumeni Haritonin kokoaman kirjan ”Jeesuksen rukous” johdattamana. Kumpikin teos on ollut itselleni avain rukouksen tiellä.

Rukouksen monet kasvot.

Jeesuksen rukous on lähtöisin erämaan munkkien elämäntavasta 1200–1300 -luvuilla. Puhutaan ’hesykasmista’, joka on askeettinen liike, jossa korostetaan hiljaisuutta, vaikenemista, sisäisen rauhan etsimistä ja sydämen rukousta eli Jeesuksen rukousta. Kun aikanaan tutustuin Jeesuksen rukousperinteen juuriin, se laittoi minut myös pohtimaan omassa kirkossamme vaikuttavan rukousperinteen syntyä. Heräsin miettimään, että miksi me rukoilemme, niin kuin rukoilemme…

Omia kokemuksia rukouksesta

Luulen, että moni protestanttisissa kirkoissa aktiivinenkaan kävijä ei ole tullut ajatelleeksi, että me reformaation …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Se on Jumalan voima

Ekumeenisen rukousviikon juhlajumalanpalvelukseen on kotikaupungissani Kuopiossa liittynyt aina ristisaatto. Ristisaatto toteutetaan kävelyvaelluksena ja kynttiläkulkueena kaupungin läpi siten, että se päättyy siihen kirkkoon, missä pidetään juhlajumalanpalvelus.

Ristisaatto (kreik. ”λιτανεία πομπή”) perinteenä tulee ortodoksisen kirkon perinteestä. Se on saatto, kulkue, jossa kuljetaan johonkin kirkolliseen kohteeseen kulkueen edessä kannettavan ristin ’saatossa’. Ristisaaton alkuperänä pidetään vanhan kirkon ajalla toimitettuja kasteoppilaiden kulkueita kastepaikalta kirkkoon.

Ristisaatto

Ekumeenisen viikon ristisaatto nostaa mieleen vertauskuvan kristittyjen yhteydestä Herran Jeesuksen Kristuksen ristin työn yhdistämänä perheenä. Kristuksen ristintyö yhdistää kaikki kirkkoperheet saman tunnuksen alle.

Ristisaatto kuvaa siis paitsi Herran seurakunnan yhteyttä, se on oiva vertauskuva seurakunnan vaelluksesta ajassa Kristuksen ristin kantajana. Ristisaaton edellä kulkeva risti on kuin Herran sotajoukon tunnus. Kulkueen edellä kulkeva risti kuvaa myös sitä, kuinka Jumala taistelee oman …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Kuunteleva rukous: Kuuntele!

Rukoilija on kuuntelija. Pyyntö astua kuuntelijan paikalle ei ole ollenkaan vaikea ymmärtää. Se ei myöskään vaadi eritystä osaamista. Siitä huolimatta kuunteleminen on niitä taitoja, jotka tuntuvat vaativan ’yliaistillista’ osaamista – ainakin, kun puhutaan rukoilijan kuuntelemisen taidoista. Kuunteleminen rukouksessa on ainakin läntisen rukousperinteen ihmisille vaikea taito oppia. Rukouksessa olemme keskittyneet liiaksi omien tuntemusten ja asioiden jakamiseen sen kustannuksella, että kiireessä emme enää ehdi kuunnella Jumalan puhetta vuorostaan meille.

Mitä tarkoittaa rukous käytännössä? Onko se ylevien asioiden huutamista Herralle? Vai onko se samojen asioiden kertaamista, niin kuin Jumala olisi puolikuuro tai muuten vain hidas ymmärtämään? – En tarkoita, etteikö sinnikkäällä rukouksella ole oma paikkansa ja etteikö rukoilija voi kaikessa sinnikkyydessään olla oikealla paikalla. Ehkä kyseenalaistan asian vain siitä kulmasta, että annanko Jumalalle mahdollisuuden edes tulla kuulluksi …

Lisää...

…koko Juudeassa ja Samariassa

Lähetystyö. Kun sanon ”lähetystyö”, mikä oli ensimmäinen mielikuva, joka ajatuksissasi vilahti? Ajatus vaihtelee sen mukaan, missä yhteydessä olet tottunut sanan kuulemaan ja sitä käyttämään.

Se on yhdyssana: ”lähetys” ja ”työ”. Se tarkoittaa jonkun lähettämistä. Se tarkoittaa samoin jonkun lähtemistä. Ja vieläpä se tarkoittaa työtä. Ja samaan työhön osallistuu niin lähettäjä kuin lähtijä. Ajattelet lähettäjäksi sitten seurakuntaa tai Jumalaa, kummassakin tapauksessa myös lähettäjä tekee työtä.

Luulen, että ’lähetystyö’ käsite on ainakin jossain määrin saanut alkunsa Jeesuksen ’lähetyskäskystä’. Lähetyskäskyn luemme usein Matteuksen tai Markuksen evankeliumin mukaan. Siteeraan sen tällä kertaa Luukkaan mukaan. Luukas kirjoitti sen kaksiosaisen teoksensa toisen osan alkuun, jonka me tunnemme nimelle ’Apostolien teot’. Lähetyskäsky Luukkaan mukaan kuuluu näin:

” Mutta te saatte voiman, kun Pyhä …

Lisää...

Ukkosenjylinän pojat

Tahdon jakaa kanssasi lyhyen mielenkiintoisen kertomuksen Luukkaan evankeliumista. Luukkaan teksti kertoo meistä ihmisistä ja siitä, miten meillä ihmisillä on tapana kohdella toinen toisiamme.

Se on puhetta siitä, miten ihmisen armottomuus ei malta odottaa ja miten Jumalan armollisuus puolestaan tulee esiin hänen kärsivällisyydessään ihmistä kohtaan. Teksti puhuu siis Jumalan armon suuruudesta.

Kun Jeesuksen taivaaseenottamisen aika oli lähenemässä, hän suuntasi kulkunsa Jerusalemia kohti. Edellään hän lähetti sananviejiä. Nämä lähtivät matkaan ja menivät erääseen Samarian kylään valmistelemaan Jeesuksen tuloa. Kyläläiset kuitenkin kieltäytyivät ottamasta Jeesusta vastaan, koska hän oli matkalla Jerusalemiin.
Kun hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes kuulivat tästä, he sanoivat: ”Herra, tahdotko, että käskemme tulen iskeä taivaasta ja tuhota heidät [niin kuin Eliakin teki]?
Mutta Jeesus kääntyi ja nuhteli opetuslapsia [ja sanoi: ”Te ette tiedä, minkä …

Lisää...

Vivo sin vivir en mí

Ávilan Teresa eli Pyhä Teresa (tunnettu paremmin nimellä Santa Teresa de Jesús tai Teresa de Ávila) oli espanjalainen nunna, joka on julistettu pyhimykseksi. Ávilan Teresa oli vastauskonpuhdistuksen merkittäviä hahmoja ja karmeliittain sääntökunnan uudistaja. Hänet tunnetaan erityisesti rukouksen ihmisenä.

Ávilan Teresa

Lainaan tähän englanniksi hänen runomittaan kirjoittamansa rukouksen ”Vivo sin vivir en mí”. Ikävä kyllä en löytänyt suomenkielistä käännöstä tekstiin. Se on rukous elämästä ilman, että eläisin itsessäni – tai kuolemisesta ajassa, jotta ei kuole ikuisuudessa.

”I live without living in myself,
And in such a way, I hope,
I die because I do not die.

Since I die of love,
Living apart from love,
I live now in the Lord,
Who has desired me for Himself.
He inscribed …

Lisää...

Kategoria Muut, Sitaatit | Avainsanat , , , , |