Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2016

Rikkaan miehen syndrooma

Olen otsikoinut tekstin aavistuksen provosoivasti. Avaan otsikkoa sen verran, että otsikon ajatus nousee Jeesuksen vertauksesta ’Rikas mies ja Lasarus’. Käytän vertausta esimerkkinä ja sen tähden näkökulma tekstiin poikkeaa vertauksen ydinopetuksesta, jota toki sitäkin sivutaan.

Aloitetaan kuitenkin lyhyellä sitaatilla, joka johdattaa meidät ’syndrooman’ lähelle. Tämä sitaatti on John Wesleyn sanoja. Se kertoo, mitä saarnaaminen tarkoittaa käytännössä.

“Preaching is simply this: Light yourself on fire and people will come from everywhere to watch you burn.” (John Wesley)

Suomeksi Wesleyn sanat kuuluvat vapaasti käännettynä jokseenkin näin:

Saarnaaminen on yksinkertaisesti tätä: sytytä itsesi tuleen ja ihmiset tulevat kaikkialta katsomaan, kun sinä palat.(John Wesley)

Wesley kertoo saarnan luonteesta sen merkityksestä käsin. Saarnan voi määritellä tietenkin yhtä hyvin sisällön tai muodon perusteella, mutta tämä Wesleyn ajatus lähestyy …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Näyn kolmiossa

Klassikkokirjassa ”Miksi herätys viipyy?” Leonard Ravenhill pohtii näyn luonnetta. Hän siteeraa siinä oppi-isäänsä pastori George Deakinia, joka aikanaan 1900-luvulla teki Brittein saarilla pitkän palvelutyön Jumalan valtakunnan työssä. Pastori Deakin kiteytti kristillisen palveluntyön perustan oman elämänsä kokemuksen perusteella jotenkin tähän tapaan:

”Näky ilman tehtävää tekee sinusta uneksijan; tehtävä ilman näkyä on raadantaa; näky yhdistettynä tehtävään tekee sinusta Jumalan palvelijan.” (George Deakin, 1911-1988)

Nopeasti luettuna teksti vaikuttaa varmasti jonkun mielestä itsestään selvältä ja joku toinen pitää sitä varmasti aavistuksen lakihenkisenä. Tosiasia on kuitenkin, että hengellisten näkymien laajentuminen todellisuudeksi ajassa on joskus inhimillisesti mitattuna kallista ja voimille käyvää, vaikka tosiasiassa Jumala tarjoaa ’tämänkin kierroksen’ ja ihminen saa istua katettuun pöytään ja nauttia hänen anteliaisuudestaan. Jumalan kattausta ei kuitenkaan ole tarkoitettu katseltavaksi sivusta, vaan hän tahtoo …

Lisää...

Missä minä seison?

Puhumme tänään etsimisestä ja löytämisestä. Taannoin matkalla havaitsin joutuneeni pois tutulta reitiltä. Siinä sitten etsin käsiini puhelimen, paikansin sijaintini ja etsin kartalta sopivan reitin. Edelleen huomaan etsiväni netistä milloin tietoa postin aukioloajoista, lähimmästä marketista, huoltamosta jne. Jos tarkemmin ajattelee, niin elämä on yhtä etsimistä.

Ja on sitä vakavampaakin etsimistä. Kuka etsii asuntoa, kuka sukujuuriaan, kuka terveyttä jne.? Kuka etsii itseään, kuka elämänkumppania, kuka onnea, kuka Jumalaa?

Ja ken sitten lopulta löytää, on se suuren ilon ja riemun hetki. Mitä enemmän olet etsinyt tai mitä rakkaampi tai arvokkaampi löydös sinulle on, sitä suurempi on riemukin.

Etsivä löytää – sanotaan, mutta toki joskus käy niin, että löytänyt ei syystä tai toisesta kelpuuta löytöään. Tästä kertoo lapsuudestani tuttu kertomus tytöstä, joka etsi kauniita kukkia kedolta. Tyttö iski …

Lisää...

Osallisuutemme jumalallisesta luonnosta

Lähdetään liikkeelle tutulla kertomuksella. Muistanet seuraavan tekstin? Ja uskon, että varmasti osaat sijoittaa sen myös aikajanalle ihmiskunnan historiassa.

”He kuulivat Herran Jumalan äänen hänen käyskennellessään puutarhassa illan viiletessä. Silloin mies ja hänen vaimonsa menivät Herraa Jumalaa piiloon puutarhan puiden sekaan. Mutta Herra Jumala kutsui miestä ja sanoi hänelle: Missä sinä olet?(1. Moos. 3:8-9)

Siinä on kuva siirtymästä ihmiskunnan historian valoisasta aamunkoitosta aikaan kohti illan viilentyvää tulevaisuutta. Eletään ensimmäisiä hetkiä ihmiskunnan traagisimman valinnan jälkeen – syntiinlankeemuksen.

Jakeet tiivistävät pelastushistorian ytimen muutamaan lauseeseen. Teksti alkaa tilanteen toteamisella:

He kuulivat Herran Jumalan äänen hänen käyskennellessään puutarhassa illan viiletessä.

Ihmisen todellisuus oli asua Jumalan luona, elää hänen yhteydessään. Jumala käyskenteli samassa puutarhassa, missä käyskenteli myös ihmispari. Jumala oli luonut ihmisen elämään yhteydessään …

Lisää...

Toinen evankeliumi

Paavali kirjoittaa toisessa kirjeessä korinttilaisille uskoville mielenkiintoiseen tapaan toisesta Jeesuksesta, toisesta hengestä ja toisesta evankeliumista.

”Jos joku tulee ja julistaa toista Jeesusta kuin me olemme julistaneet tai jos te saatte toisen hengen kuin sen, jonka olette saaneet, tai toisen evankeliumin kuin sen, jonka olette ottaneet vastaan, niin sen te kyllä hyvin siedätte.” (2. Kor. 11:4)

Paavalin teksti käsittelee seurakuntaan tiensä löytäneiden väärien opettajien julistamaa ”toista evankeliumia”, jonka korinttilaiset olivat pahaa aavistamatta ottaneet vastaan ja sen myötä olivat vaarassa hylätä alkuperäisen evankeliumin, jossa oli tosiasiallinen pelastus.

Toinen Jeesus, henki ja evankeliumi

Tarkastellaanpa tarkemmin kolmea tekstissä käytettyä ’toinen’ sanaa: ”toista Jeesusta”, ”toisen hengen” ja ”toisen evankeliumin”.

Sana, jota Paavali käyttää sanoissa ”toista Jeesusta” Jeesuksesta on …

Lisää...

Aika elämän tiellä

Elämä ja aika kulkevat arjen puheessa käsi kädessä. Elämme nykyhetkeä tuhlaten ’kronos’ aikaa – eli mitattavaa aikaa – aivan kuin ihmisen aika maanpäällä olisi loputon. Kuitenkin elämän realismia on ajan rajallisuus; pienellä laskutoimituksella saadaan 100 vuotiaan elämän mitaksi 876 000 tuntia. Ei se niin paljon ole, kun ajattelee, että tuosta ajasta pelkästään nukutaan reilut 300 000 tuntia, mitä jää jäljelle, kun vähennetään ruokailut ja WC-käynnit…

Aseman kello näyttää aina klo 12.

Aseman kello näyttää aina klo 12.

Lienee siis paikallaan miettiä, mitä elämällämme teemme, mihin suuntaan ja mitä tietä tahdomme tuon ajan matkan kulkea. Oleellisinta lienee näissä kyselyissä tietää, mitä aiomme tehdä juuri nyt, koska eilinen eikä huominen ole kumpikaan ulottuvissamme.

Johanneksen evankeliumissa on mielenkiintoinen kohta, missä Jeesus opettaa tiestä ja elämästä. Siinä Jeesus vastaa Tuomaksen …

Lisää...