Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2016

Minä olen Elämän leipä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Päätän tämän lopusta alkua kohti edenneen sarjan Jeesuksen ”minä olen” -julistautumisista tuttuun ”Minä olen elämän leipä” -julistukseen. Jeesus julistautui ”elämän leiväksi” Kapernaumin synagogassa (Joh. 6:59) pitämässään puheessa. Hän viittaa ”elämän leipään” vuoropuhelun aikana useita kertoja:

”Minä olen elämän leipä. Sille, joka tulee minun luokseni, ei koskaan tule nälkä, ja sille, joka uskoo minuun, ei koskaan tule jano.” (Joh. 6:35)

””Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta.”” (Joh. 6:41b)

”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä. Minä olen elämän leipä.” (Joh. 6:47-48)

”Minä olen elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää ikuisesti. Ja se leipä, jonka minä annan …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori, Sarjat | Avainsanat , , , , , , |

Kenen lauluja laulat?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Vanha kansan viisaus sanoo ”Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.” Sanonta tuntuu pitävän paikkansa sinnikkäästi, vaikka ajat ja tavat muuttuvat. Ihminen ei tältä osin muutu. Sanonta kuvaa ihmisen tapaa suosia itselleen edullisia tahoja. Sananlasku pitää paikkansa yhtä pitävästi työelämässä, politiikassa kuin harrastustoiminnassakin.

Sananlaskua voi soveltaa melko suoraan myös seurakunta- ja uskonelämään, etenkin jos otetaan ’kyytipojaksi’ tuttu teksti Johanneksen evankeliumista:

”Jeesus sanoi: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan. Mutta te, niin kuin olen teille sanonut, olette nähneet minut ettekä kuitenkaan usko.” (Joh. 6:35-36)

Siinä missä me uskovat olemme ”elämän leipää” syöneet, me myös leivän antajan lauluja tunnumme ainakin jumalanpalveluksissa ja seuroissa laulavan. Näin vanha kansa …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Sulhasen ystävät

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Minua on huolettanut pitkään ajatus siitä, että mitä tai ketä seurakunnat ja uskovat lopulta elämällään ja ponnistuksillaan kirkastavat. Seurakunnat ovat täynnä vaatimusta siitä, että jokainen tahtoo siunauksia osalleen, mutta samaan aikaan kovasydämisyys jäytää vaatijan omassa sydämessä. Aivan kuin sanoisimme, että Herran tulee ensiksi siunata juuri minua ja se, mitä yli jää, siitä voi jakaa muille. Ja on niinkin, että raamattupiirien keskustelut kääntyvät kerta toisensa jälkeen vain politiikan tekoon ja maailman uhkakuviin sen sijaan, että sydämet sykkisivät kiitosta ja kunniaa Herralle Jeesukselle.

Olenpa miettinyt sitäkin, että jos Jeesus tuntemattomana astuisi keskellemme, saisiko hän edes puheenvuoroa, kuuntelisimmeko häntä vai olisiko hänen paikkansa olla statisti. Etsin muutosta, ja muutos lähtee omasta sydämestä; sinun sydämeesi minulla ei ole käyttöoikeutta.

Haluan avata tätä ongelmaa ehkä kummalliselta kuulostavan esimerkin kautta, …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Rakastatko sinä minua?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Menenpä asiaan kiertäen ketunlenkkiä pidemmän kautta ja aloitan jälleen kerran rakkaan harrastukseni juoksemisen parista. Kevät on aloittavan juoksijan aikaa, mikä on varsin helppo havaita tien päällä myös kaltaiseni pinttyneen elämäntapa juoksijan silmin.

Joka kevät kohtaan saman ilmiön. Huhtikuussa tapaa paljon uusia juoksuharrastuksen aloittajia ja lenkkeilijöitä. Tiellä tulee vastaan paljon kasvoja, joita ei talven pimeällä kohdannut. Kengistä näkee, ettei niillä ole vielä satoja kilometrejä juostu ja muukin varustus on kuluvan kevään muodin mukaista.

Talvella kylmässä tai syksyn sateessa ei näitä lenkkeilijöitä näkynyt, vaikka toki siihenkin aikaan osuu aurinkoisiakin päiviä. Kaltaiselleni elämäntapajuoksijalle jokainen päivä on oma seikkailu ja olosuhteet ja päivän kunto otetaan Luojan kädestä. On päiviä, kun juoksu kulkee, mutta on niitäkin, kun tuntuu, ettei jaksa ensimmäistäkään kilometriä. Nekin ovat juoksupäiviä.

Huhtikuun innostus tuntuu laskevan …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Kevät ja Kokkola lähestyy

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Tätä kirjoittaessa kellot on siirretty kesäaikaan ja kevättä on ilmassa – baanat ovat sulaneet. Treenin osalta on menossa jo viikko 16/23. Viikkokilometrit alkavat olla huipussaan. Kovempaa treeniä jatkuu vielä vajaan kuukauden verran, minkä jälkeen aletaan keventämään. Treeniohjelman olen pystynyt jokseenkin pitämään, vaikka lenkkien sovittaminen kalenteriin on ollut melkoista taidetta.  Motivaatio on sentään säilynyt – tosin vauhtiharjoittelussa en saa itsestäni irti kaikkea. Ehkä sitä on tullut mukavuudenhaluiseksi, kun tietää etten näillä matkoilla vauhtia tarvitse siinä missä kestävyyttä. Silti mikään ei ole mukavampaa kuin intrevalli- ja mäkitreeni – siis harjoituksen jälkeen :-)

Syksyllä oli toiveissa vielä, että sitä alkaisi treenaamaan talvella porukassa, mutta papin tehtävät eivät siihen anna mahdollisuutta, koska treenien aikaan olen yleensä kirkolla tms. Ehkä se on kuitenkin hyvä näin – erakoituminen ja henkinen …

Lisää...→

Kategoria Lenkillä, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Minä en sinua unohda

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

On päiviä, kun arki vain vie mennessään niin, että tärkeät asiat ja rakkaatkin ihmiset pääsevät unohtumaan. Unohtuupa arjen pyörteissä aika ajoin Jumalakin. Tämä unohduksen toinen – ehkä se armollisempi puoli, eli me unohdamme.

Unohtamisella on myös toiset käänteiset kasvot: tulla unohdetuksi. Siinä missä unohtaminen on jopa armollista, unohdetuksi tuleminen ei sitä niin usein ole. On perin raskas huomata, että arjen myllerrys on vienyt kaipaamamme ihmiset mennessään juuri silloin, kun heitä kipeimmin kaipaisimme.

Tässä sitä ollaan. Vuoroin vieraissa käydään – vuoroin me unohdamme toinen toisemme. Kenen on tänään vuoro unohtaa ja kenen tulla unohdetuksi. Ehkä nämä arjen unohdukset puoleen ja toiseen saavat meidät epäilemään aika ajoin Jumalankin muistia.

Kuten edellä totesin, me ihmiset saatamme unohtaa Herran Jeesuksen arjen pyörteissä, mutta unohtaisiko vastavuoroisesti Herra meidät? Onko …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Liiton malja ja yhteyden leipä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Tämä on neljäs ja toiseksi viimeinen osa tätä saarnasarjaa, jonka teema on ”seurakunnan kulmakivi”. Sarjassa olemme tulleet seurakunnan yhden ja ainoan kulmakiven eteen, mutta myös tarkastelemaan häntä kulmakiveä – Jeesusta Kristusta. Uskon, että sarjan neljäs osa vie meidät askeleen pidemmälle Herran tuntemisessa.

Ensimmäisellä kerralla havaittiin, että Herra Jeesus Kristus tosiasiassa on ainoa kestävä kulmakivi, jonka varassa koko seurakuntarakennus lepää.

Toisella kerralla katselimme seurakunnan kulmakiveä toisen raamatullisen vertauskuvan näkökulmasta. Katsoimme ihmisruumista seurakunnan vertauskuvana ja näimme, miten seurakunnan yksi ja ainoa ’pää’ on Herra Jeesus Kristus. Vain hän kokoaa seurakunnan yhdeksi.

Kolmannen osan vertauskuva korotti Kristuksen asemaa seurakunnan etuoikeutettuna ja ainoana kulmakivenä. Tarkastelimme Kristusta esikoisena kaikkien luotujen joukossa sekä seurakunnan että ylösnousemuksen esikoisena.

Käsillä oleva neljäs osa piirtää eteesi Jeesuksen Kristuksen liiton näkökulmasta. …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |