Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2014

Hiljaisuudesta

Luen tähään alkuun Hilja Aaltosen syysrukouksen, joka julkaistiin hänen viimeisenä syksynään ennen kuolemaansa eräässä lehdessä. Käydään rukoukseen.

”Taivaallinen Isä, anna meidän pian nähdä uusi herätys.

Vanhanaikainen, voimakas herätys, kun ihminen särkyy Jumalan Sanan edessä.

Anna papeillemme elävä herätyksen aika, jolloin pappi ei voi tulla saarnatuoliin,

ennen kuin on päässyt selville: tämä on se Sanoma, jonka kanssa minun pitää

tänä päivänä palvella Jumalaani!

Anna vastuuntunto työntekijöillemme joka kirkossa, että kyyneleet ja nöyrä ylistys

täyttäisivät kirkkomme, turha halleluja-huutelu vaikenisi ja

tilalle tulisi hiljaisuus, jossa taivas pääsee antamaan äänensä.

Siunaa myös Raamattuopiston työtä. Anna jokaisen etsiä oman lähteensä rannalle juottopaikka,

missä ensin saisi itse juoda ja sitten Jumalan ravitsemana lähteä ihmisten keskelle.”

Hiljaisuus..Tässä maailmassa ei äänestä ole pulaa, mitä pitemmälle tekniikka on kehittynyt, sen enemmän myös äänitaso on …

Lisää...

Herra saapuu, näemmekö Hänet?

 

Reilut kaksituhatta vuotta sitten elettiin lupausten täyttymisen aikaa. Kaikki ne ennustukset tulevasta Messiaasta olivat toteutumassa. Pelastaja oli tulossa maailmaan. Kirjoitukset täyttyisivät ja Jeesus olisi syntyvä maailmaan. Kaikki ne odotukset Messiaan tulosta olivat huipentumassa, kansa odotti vapauttajaa joka täyttäisi kaikki heidän odotuksensa ja vapauttaisi heidät roomalaisten hallintavallan alta.

Jeesus syntyi Isän suunnitelmien mukaan, ei Hän tullut sellaisena Kuninkaana ja mahtavana hallitsijana kuin kansa odotti, ei niihin puitteisiin mitkä olisivat Kuninkaalle sopineet. Mutta kuitenkin Jumala näki parhaaksi antaa Hänet pieneen talliin, kokemattomille vanhemmille, alhaisiin oloihin.

Jeesus oli se ennustusten täyttymys, luvattu Messias, Rauhanruhtinas, Väkevä Jumala, niinkuin Jesaja luvussa 9 kirjoittaa näin:

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus. Sillä lapsi on meille syntynyt, Poika on meille annettu, …

Lisää...

Pieni sana rukouksesta

”Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta., kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.

Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän Vapahtajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus, joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä.”

1.Tim.2:1-6

Meitä kehotetaan Jumalan Sanassa rukoilemaan muiden ihmisten puolesta. Niidenkin puolesta, jotka syystä tai toisesta eivät edes usko että Jeesus on maailman Pelastaja. Rukous on ikäänkuin heidän sydämensä valmistamista, että tuo maaperä voisi olla otollinen ottamaan Jeesuksen vastaan, kun etsikkoaika tulee heidän kohdallensa.

Ilman rukousta tuo kova maaperä ei ehkä koskaan tulisi muokattua Herralle otolliseksi. Herra …

Lisää...

Kategoria Elisa, Kynästäni | Avainsanat , |

Rauta rautaa hioo – ihminen hioo ihmistä

Sananlaskujen kirjan sananlaskut luvusta 25 luvun 29 loppuun (Sananl. 25:1-29:27) ovat perimätiedon mukaan kuningas Salomon kirjoittamia. Sananlaskujen kirjan kokoelmiin ne on liitetty kuningas Hiskian (715-687 eKr.) hengellisten uudistusten aikana eli noin 250 vuotta myöhemmin.

Kokoelman sananlaskut ovat melko lyhyitä ja useat niistä muistuttavat arkisen elämän realiteeteista. Sananlaskut arkisella lähestymistavallaan muistuttavat meitä siitä tosiasiasta, että vaikka Taivasten valtakunta on jo nyt keskuudessamme, me elämme silti vähintään toinen jalka maassa tämän maailman realiteettien ympäröiminä.

Tähän valitsemani sananlasku kuuluu sekin näihin – ”jalat maassa tässä maailmassa” -sananlaskuihin. Se toteutuu siitä huolimatta, uskommeko me siihen tai emme. Mutta jos otamme siinä annetun totuuden vastaan, uskon, että selviämme sen opastamana vähemmillä kolhuilla ja saamme enemmän hyvää elämäämme. Sananlasku kuuluu näin:Hiomakivi

Rauta rautaa hioo, ihminen hioo ihmistä. …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , |

Yksin en jaksa

On hetkiä, kun koemme elämässämme voimattomuutta tai koemme olevamme yksin, vaikka ympärillä olisi muita ihmisiä – läheisiäkin. Pimeinä hetkinä minua on rohkaissut ja lohduttanut Jeesuksen Kristuksen lupaus lähetyskäskyn lopussa, kun hän vakuuttaa meille läsnäolostaan olosuhteista huolimatta sanoen:

Kaksi on enemmän kuin yksi

Kaksi on enemmän kuin yksi

Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.(Matt. 28:20b)

Jeesuksen lupaus ei ole joukko tyhjiä korusanoja. Jeesus ei lupaa ihmiselle mukavia aikoja, ongelmatonta elämää eikä vapautta kivusta ja sairaudesta. Sanat lupaavat enemmän. Ne ovat Jeesuksen lupaus olla kanssamme jopa alemmuuden ja vaikeiden hetkien ajan; hän ei hylkää meitä silloinkaan, kun jäämme yksin.

Kristuksen läsnäolo ei ole pelkkä sydämen kokemus tai hengen liikahdus, vaan se on kokonaisvaltainen ja jopa konkreettinen kohtaaminen. Kohtaammehan Kristuksen …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , |

Kotona vai kotimatkalla?

Tarina kertoo, että eräs vauras plantaasin isäntä kutsui kerran John Wesleyn kotiinsa vierailemaan. He ratsastivat yhdessä kokonaisen päivän, ja näkivät tuon pitkän päivän aikana vain pienen osan siitä kaikesta, mitä tämä vauras herrasmies omisti.

Päivän tultua iltaan isäntä kysyi ylpeänä: ”No, herra Wesley, mitä mieltä sinä olet? Mitä ajattelet kaikesta tästä?” Hetken hiljaisuuden jälkeen Wesley vastasi hänelle: ”Minusta tuntuu, että sinulla tulee olemaan vaikeaa, kun joudut luopumaan tästä kaikesta.

Maallinen vai taivaallinen?

Maallinen vai taivaallinen?

Meillä jokaisella on asioita, joihin olemme kiintyneet. Samoin kaikilla meillä on paikka, jota kutsumme kodiksi. Kysymys kuuluu, ajattelemmeko ja elämmekö siten, että tämä maailma on kotimme vai odottaako kotimme sittenkin meitä vasta ajan rajan tuolla puolen? Kertomuksen isäntä oli kiintynyt tähän maailmaan, jossa hän …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Kultaa, suitsuketta ja mirhaa

Viattomien lasten päivää vietetään useimmissa kristillisissä maissa 28. joulukuuta. Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa kyseisenä päivänä on tapana tehdä piloja muiden maiden aprillipäivän tapaan. Ruotsissa ja Suomessa viattomien lasten päivä oli ennen vuotta 1774 pyhäpäivä (neljäs joulupäivä). Se oli niin sanottu pikkupyhä eli päivä, joka oli niin pyhä ettei saanut tehdä työtä mutta ei niin pyhä että olisi pitänyt viettää sitä uskonnollisen hartaasti.

Viattomien lasten päivänä muistellaan Herodeksen lastenmurhan uhreja sekä Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen pakoa Egyptiin. Tapaninpäivän tavoin tämäkin päivä muistuttaa, että uskoon kuuluu valmius marttyyriuteen ja vaino Jeesuksen tähden voi kohdata myös sivullisia. Päivä muistuttaa lisäksi Jeesus-lapsen ihmeellisestä pelastumisesta. Jumalan Poika säästyi Vapahtajan tehtävää varten. Luetaanpa kertomus Matteuksen evankeliumista.

He {tietäjät} menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he …

Lisää...