Kuvattu Puijonsarvessa Julkulanmäen päällä elokuussa. Käytetty saarnassa ”Päivän lapset” havainnollistamisen apuna.
Carol Marine luo uusia upeita maalauksia päivittäin ja julkaisee niitä blogissaan. Tykkään.
Blogi
http://carolmarine.blogspot.co.uk/
Artikkeli Carolista
http://news360.com/article/217707103
Iltapalan ja lasten nukkumaan menon jälkeen tapani on lukaista muutamasta uutispalvelusta (news360, Google Play Newstand) päivän kiinnostavat artikkelit. Lukuhetkeni pysähtyi tällä kertaa näihin kahteen uutiseen:
Ja nämä uutiset eivät ole mitenkään epätavanomaisia uutisvirrassa – jatkuva väkivalta on median päivittäistä leipää. Tämäkö on se ”jokapäiväinen leipämme”, mitä me ihmiset annamme toisillemme? Näiden uutisten innottamana tahdon kysyä itseltäni, olenko kiitollinen Jumalalle siitä, että maassamme on rauha ja etten joudu elämään jatkuvassa pelossa, että joutuisin maksamaan uskostani omalla hengelläni?
Milloin viimeksi olen muistanut ristiä käteni ja sanoa Herralle: ”Kiitos Isä, kun sinä maksoit minusta niin kovan hinnan, ja minä …
Lisää...→
Roomalaiskatolisen kirkon paavin puheesta ”Christian love isn’t soap-opera swoon, it’s generous, concrete” on kirjoitettu oikein hyvä kooste tänne. Siinä tiivistyy ajatus kristillisen rakkauden olemuksesta – se ei ole tyhjää höttöä, vaan konkreettista ja itsensä uhraavaa.
http://news360.com/article/218060125
”Christian love is generous and real, it’s not some dreamy romantic notion and not the love on soap operas,” Pope said.
Katso kuvaa. Mitä sinä näet siinä? – Todennäköisesti näet saman kuin minä eli pinon kirjoja. Jos katsot kuvaa tarkasti, huomaat kirjojen välissä olevan kirjanmerkkejä. Mitä se kertoo sinulle?
Minulle tuo pino kirjoja on samaan aikaan sekä mahdollisuus että ahdistava näkymä keskeneräisyyteen. Ne ovat kirjoja, joista suurin osa on sellaisia, jotka tahdon lukea ainakin silmäillen, että vastaavatko ne niitä odotuksia, joita minulla on. Jos unohdan hetkeksi ajan ja sen tosiasian, että suurin osa pinon kirjoista on minulle oppikirjoja, näen kirjapinossa mahdollisuuden ja mielenkiintoisen matkan tuntemattomaan. Kirjat saavat minut syttymään ajatukselle oppia uutta ja ehkä löytää uusia näkökulmia elämään.
Jos taas katson kelloa, katson kalenteria ja katson kirjapinoa uudelleen, saa näkymä minut kokemaan pientä ahdistusta ja voimattomuutta. Ainoa ero on siinä, että nyt katson pinoa niin …
Lisää...→
Taivas on sama kaikkialla… ja sama on Jumala. Näkyvä taivas on aikojen saatossa muuttunut, mutta Jumala ja hänen tekonsa ovat samat iäti (Saarn. 1:4; Saarn. 3:14).
Herran muuttumaton olemus on ikävä kyllä tullut itsestäänselvyydeksi uskoville. Jumalan pysyvyys on kutistunut teologiseksi käsitteeksi eikä sillä tunnu olevan kosketuspintaa arkeen. Harvoin tapaa ketään hämmästelemässä ja ylistämässä Jumalan pysyvyyttä – ehkä siksi, että emme osaa lukea muuttumatonta Jumalaa arvoksi omaan arkeen.
Luepa psalmin teksti ajatuksella ja pysähdy hetkeksi hämmästelemään kontrastia pysyvän Jumalan ja muuttuvan luomakunnan välillä:
”Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoa. Ne katoavat, mutta sinä pysyt; ne kuluvat kaikki kuin vaate. Sinä vaihdat ne kuin vaatteet, ja ne vaihtuvat. Mutta sinä olet …
Lisää...→
Olen pohtinut otsikon ajatusta kysymysmuodossa melko paljon: ”Onko oikeasti OK, jos en vain ole OK?”. Kysyn kysymyksen osin itseltäni ja osin läheisiltäni, joiksi luokittelen kaikki ihmiset, jotka ovat kuunteluetäisyydellä minusta. Miksikö tiedustelen asiaa myös itseltäni? – Ehkä siksi, että tahdon tietää olenko valmis myöntämään ihmisten edessä, että minäkään en ole aina aivan OK.
Ihmiset eivät aina tahdo kuulla toisen ihmisen hädästä tai siitä, että hän ei koe juuri sillä hetkellä olevansa OK. Ja jos nyt siitä huolimatta et ole OK, pitää epätoivosi olla mielellään sellaista, että kiusallisesta tilanteesta on helppo ulospääsy, vaikkapa sanoin ”aika parantaa” tai ”jätetään asia Jumalan haltuun”.
Tästä syystä en jaksa aina rehellisesti …
Lisää...→